Mitä suuremmaksi trendiksi zero waste maailmalla kasvaa, sitä enemmän siitä kiinnostus lisääntyy myös Suomessa Vaikka toistaiseksi zero waste tai nollahukka ei ole suomalaisten arjessa samanlainen puheenaihe kuin ilmastonmuutos, on meillä kuitenkin käytössä paljon tapoja ja trendejä, jotka ovat menossa yhä enemmän zero waste-ajattelutavan suuntaan. Siksi on tarpeen kertoa myös tarkemmin mitä zero waste-ajattelutapa oikein on.
Zero waste ajattelutapa kannustaa miettimään kaikkien tavaroiden ja tuotteiden käyttöä niin, ettei mitään päädy hukkaan, kaatopaikalle tai jätteenä mereen.
Suomeen on perustettu 2018 Zero Waste Finland yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää zero waste ajattelutavan yleistymistä Suomessa, he myös ottavat aktiivisesti osaa yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja järjestävät ajattelutavan mukaisia tapahutmia ja tempauksia. Esimerkiksi syyskuusta on aktiivisesti pyritty lanseeraamaan zero waste-kuukautta. Tällöin ajattelutapaa esitellään monin tavoin eri medioissa.
Zero waste ei ole orjallinen ideologia
Teitenkään zero waste ei keskity vain pelkästään yhteen kuukauteen vaan ajattelutapa kattaa vuoden jokaisen kuukauden ja jokaisen päivän. Se ei tarkoita, että ihmisen täytyisi kyetä elämään täysin nolla jätteillä vuoden jokaisena päivänä, ja sen vuoksi kyseessä onkin ajattelutapa eikä orjallinen ideologia, josta ei saa poiketa.
Zero waste on helppo aloittaa pienin askelin ja tällä tavoin uudenlainen ajattelutapa on helpompi omaksua. Aivan kuten mikä tahansa elämäntapa muutos, niin zero wastekin vaatii aikaa ja opettelua. Ihminen kuitenkin oppii ja omaksuu nopeasti, jopa kuukaudessa, uuden tavan osaksi normaalia arkeaan. Oli sitten kyse kuntoilusta, laihduttamisesta, terveellisesti syömisestä, tupakoinnin lopettamisesta tai zero wastesta. Muutaman kuukauden jälkeen entinen tapa on jo niin korvaantunut uudella, että palaaminen entiseen voi olla jopa vaikeaa.
Luova ajattelu avuksi
Alussa zero wasten osalta voi olla haastavaa hahmottaa mikä kaikki tuottaa jätettä ja/tai miten kaikkea voitaisiin hyödyntää jatkokäytössä. Tässä luova ajattelu auttaa asiaan. Monet ajattelevat etteivät ole luovia ollenkaan, mutta jokainen ihminen on luova. Luovuus ei tarkoita vain kädentaitoja, maalaamista ja muita taiteellisia muotoja. Luovuus on myös ajattelua ja ongelman ratkaisua ja sitä voi kehittää kuin mitä tahansa muuta ominaisuutta. Mitä enemmän sitä harjoittaa, sitä helpommaksi luova ajattelu kehittyy.