BLOGIN TAKANA: TRASHLESSIN PERUSTAJA PAULA

10.7.2018



Ekoelon toimittaja haastatteli minua jokin aika sitten zero waste -elämäntavasta. Viimeisimmästä Ekoelo -lehdestä löytyy haastattelu toimittajan kirjoittamana. ;) 

Milloin aloit omassa elämässäsi vähentää roskien määrää?
Aloitin kesällä 2017. 
Miksi?
Ajatus lähti liikkeelle Béa Johnsonin Zero Waste -nimisestä kirjasta. En ollut koskaan ennen edes miettinyt jotain tälläistä. Pidin itseäni ihan ekologisen ihmisenä, kun minulla ei ole autoa ja en syö paljoa lihaa. Mutta kysehän on myös paljon muustakin kuin autottomuudesta ja lihattomuudesta. Olin myös miettinyt vauvamme syntymän jälkeen, että minkälaista esimerkkiä haluan hänelle näyttää. Haluanko, että hän näkee mammansa heittävän monta säkkiä roskia roskalaatikkoon. Haluanko, että talomme pursuaa ties mitä hilavitkutinta, vaatetta, kosmetiikkaa, ruokaa jne.. Haluanko kasvattaa lapsemme siten, että on ihan jees tuottaa lisää roskaa. Samaan aikaan media pursusi tietoa maapallomme huolestuttavasta tilasta. Olin myös muuttanut Ranskaan kesänä 2016 ja siitä asti olin hieman tuuliajolla, että mitä sitä elämässäni alkaisin oikein tekemään tässä uudessa asuinmaassani. Kun olin lukenut Béa Johnsonin kirjan, perustin saman tien blogin, jossa mennään kohti Zero waste -elämäntapaa. Blogin ja Instagrammin kautta olen tutustunut enemmän zero waste -liikkeeseen. Voisin sanoa, että Zero Waste -elämäntyylin kautta löysin myös ammatilliselle puolelleni suunnan. Sillä nyt minulla on ekologisia tekstiilituotteita tekevä yritys. Olen myös löytänyt zeroweistaamisen myötä uusia tuttavia. 
Millaisia haasteita / vaikeuksia roskamäärän vähentäminen on aiheuttanut?
Kotona ja omassa elinympäristössä on helpompaa elää vähemmällä roskalla. Kun arki rullaa tuttuun tapaan eteenpäin ja tietää, mistä mitäkin elintarviketta saa. Voimme ostaa kaikki elintarvikkeemme kävelymatkan päästä kotoa. Kun vaihdan ympäristöä, roskattomasta elämästä tulee hankalaa. Tai jos olen väsynyt ja kiireinen tai vaikkapa kipeä, niin silloin noutopizzoja tulee ostettua helpommin. Pitää olla kuitenkin itselle armollinen, kun ei jaksa tai ehdi, niin silloin pitää vain keskittyä siihen, että saa levättyä tarpeeksi. 
Ravintolassa tai kyläillessä en luonnollisestikaan voi vaikuttaa roskan määrään. Saatuhin lahjapaketteihin tai vieraiden kotiintuomisiin en myöskään puutu. Olemme muuttamassa kohta ja teemme uudessa kodissamme pientä remonttia. Toisinaan sitä voi joutua sairaalaan tai jotain muuta sattua. Tällöin en myöskään ajattele roskatonta elämää. 
Mikä/ millaisten roskien vähentäminen on ollut helppoa?
Mielestäni kaikista helpointa on aloittaa kylpyhuoneesta. Palashampoo, Marseille-saippua, bambuinen hammasharja, oriculi (puinen kestokorvapuikko), kasviöljy ja mineraalikivideodorantti ovat roskattomia ja pitkäkestoisia. Ne tulevat myös edullisemmaksi. Siivousaineet ja pesuaineet ovat myös helppo jättää pois ja korvata ne itsetehdyillä versioilla. Hedelmien ja kasvisten ostaminen on helppoa kestopusseihin. Oman kauppakasssin mukaan ottaminen on ehkäpä helpoin ekologinen ele. Torilla on myös helppoa tehdä ostokset täysin roskattomasti. Ilmasikynistä ja kaikenlaisesta sälästä kieltäytyminen on myös helppoa. Ei-mainoksia kyltin laittaminen postiluukkuun vie aikaa pari sekuntia. Paljon on siis tekoja, joihin ei tarvitse panostaa aikaa tai vaivaa. 
Paljonko sinulla tuli roskaa ennen roskatonta elämää? Entä nyt? Meillä tuli ennen noin roskapussillinen päivässä (tämä sisältää vauvan vaipat). Nyt roskaa kertyy noin roskapussillinen tai kaksi viikossa, koska käytämme vauvallamme öisin tavallisia vaippoja ja ostan tiettyjä elintarvikkeita paketeissa. 
Millaisia roskia sinulla nyt tulee? Mitä olet onnistunut vähentämään paljon tai kokonaan?
Hammastahnatuubit, voikääreet, kermapurkit, juustopaketit ja suklaakääreet menevät roskikseen. Samoin vauvanvaipat. Siirryin viime kesänä kestovaippoihin. Käytämme vain yöllä ja kaupungille mennessä kertisvaippaa ja tarhassa. En enää osta vanulappuja,vanupuikkoja tai shampoopulloja. Oikeastaan kaiken voi ostaa täällä bulkkina. Ruokaostosten pitää olla myös ekonomisia, joten sen vuoksi ostan joitakin tuotteita paketeissa supermarketista. 
Kaikenlaista sälää myös kertyy. Me olemme vielä kaukana Béa Johnssonin litran roskapurkista vuodessa. Mutta olemme menossa sitä kohti. Kun vauvamme ei enää käytä vaippoja, voisin ehkä sanoa roskikselle hei hei. Tai
Joskus ostamme noutopizzaa. Pizzalaatikoitahan ei niiden rasvaisuuden vuoksi voi kierrättää. Olenkin miettinyt, että miten voisin tehdä kestopizzalaatikon. Toisinaan ostan myös leipomoista lounassämpylöitä pakkauksessa. 
Onko tavoitteesi vähentää myös kierrätettävän roskan määrää?
Kierrätettävää roskaa meillä syntyy jonkin verran. Olen vähentänyt sitä niin paljon kun voin. Juomavetemme ei ole niin puhdasta, joten ostamme kymmenen litran vesipulloja. Tämä on muuten asia, mikä on Suomessa tosi hyvin! Tähän haluaisin löytää jonkin ratkaisun. Olen etsinyt erilaisia vaihtoehtoja ja uskon, että pian lopetamme näitten vesipullojen ostamisen. Vauvamme hedelmäsoseet ja jugortit ovat myös muovipurkeissa, mutta ne voi kierrättää. Se missä olen vähentänyt huimasti kierrätettävää materiaalia on ei-mainoksia lappu postilaatikossa. Esitteistä ja kaikenlaisesta paperisälästä kieltätytyminen vähentää myös kierrätettävää materiaalia. Suurin osa laskuista ja muista papereista ovat elektronisia, mutta kirjeitä silti tulee. Vanhoista kirjekuorista teen muistilappua ja kierrätän ne myöhemmin. 
Pyritkö vähentämään elämässäsi myös muutoin tavaroiden ja materian määrää?
Olen ollut viime kesästä saakka vaatteiden ja kosmetiikan ostolakossa, paria pientä poikkeusta lukuunottamatta. Tekstiiliteollisuus on maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala heti öljyntuottannon jälkeen. Tarkoituksenani on löytää kestävempiä ratkaisuja vaatelakkoni jälkeen. Olen ajatellut tutustua vaatteiden vuokraamiseen. Myös tavaroiden vuokraaminen kiinnostaa. 
En ole minimalisti, mutta en nyt hamstraajakaan. Jotain siltä väliltä. Vauvan mukana meille on tullut paljon tavaraa. Suurin osa niistä on toki käytettyjä. 
Olen kuullut monesti, että ekologinen elämä on kallista. Itseasiassa se on paljon edullisempaa. Tavaroista kieltäytyminen ja ostamattomuus se vasta säästääkin luontoa ja kukkaroa. Meillä on pienet tulot ja saamme tällä elämäntavalla rahaa jopa säästöön. 
Kenelle suosittelet roskatonta elämää?
Suosittelen roskatonta elämää ihan kaikille. Toki omien mahdollisuuksien mukaan. Liian tiukkapipoisesti ei kannata lähteä tähän haasteeseen mukaan. Jokainen tyylillään, muita tuomitsematta. Se, että emme voi tehdä kaikkea, ei tarkoita, että emme voisi tehdä jotain. Se on jo riittävän hyvä tavoite. Vastoin monia mielikuvia ekologinen elämä on edullista. Jotkut ekotuotteet ja palvelut voivat olla kalliita, mutta zeroweistaamisessa ei ole kyse siitä. Tarkoitus on vähentää materian ostamista ja tehdä paljon myös itse. Vuoden aikana olen käyttänyt omiin vaatteisiini 100 euroa. Kosmetiikkatuotteista olen ostanut vain hammastahnaa, saippuaa ja yhden peitevoiteen. Monet asiat ostan käytettynä ja käytän kirjaston palveluita. Säästämme pitkän pennin zeroweistatessa. 
Millaista asennetta se vaatii onnistuakseen?
En voi sanoa itse täysin onnistuneeni. Olen enemmänkin matkalle ja opettelen uusia asioita. Zeroweistaaminen vaatii ehdottomasti uteliaisuutta ja viitseliäisyyttä. Roskaton elämä vaatii myös suunnitelmallisuutta ja asioiden ennakointia. Kannattaa myös olla kärsivällinen ja aloittaa rauhallisesti. Aivoilla menee aikaa tottua uusiin tapoihin. Tämän vuoksi ei kannata kertarysäyksellä vaihtaa kaikkia tapoja ja luopua roskakorista. 
Millaista palautetta olet muilta ihmisiltä saanut valinnoistasi?
Blogini kautta olen saanut hyvää palautetta. Jotkut ovat sanoneet, että inspiroin heitä. Läheiset ovat kyselleet mitä tämä on ja miksi. Jotkut heistä ovat myös innostuneet vähentämään roskaa. Toiset kannustavat ja toiset eivät ymmärrä. Meitä on niin moneen junaan.
Koetko, että tarvittaisiin laajempia yhteiskunnallisia toimia roskien vähentämiseksi ja esim. pakkauksettomia tuotteita/ruokia?
Turhista pakkauksista pitäisi päästä eroon. Toisinaan taas pakkaus on hyväksi. Se suojaa elintarviketta pilaantumiselta. Mielestäni asiaa pitää lähestyä laajemmin ja vertailla erilaisia vaihtoehtoja. Jokaiselle tuotteelle tulisi löytää ideaalein ja ekologisin vaihtoehto. Tärkeämpää on jatkaa ekologisten innovaatioiden kehittämistä sekä hillitä yltäkylläistä kuluttamista. Uskon, että Suomi voisi olla koulutuksen lisäksi tärkeä ekologisten innovaatioiden edelläkävijä. 
Uskotko, että roskattoman elämän toteuttamiseen Ranskassa ja Suomessa liittyy erilaisia haasteita?
Ranskan ja Suomen välillä on suuriakin eroja. Ranskassa roskaton elämä on helpompaa monelta osalta. Täällä on paljon zero waste -kauppoja, toreja, ruokapiirejä ja erilaisia yhdistyksiä. Suurista supermarketista voi ostaa pastat, riisit ja linssit bulkkina. Ranskassa saa paikallisia kasviksia ja hedelmiä ympäri vuoden torilta. Monet ihmiset ostavat ne omiin pussukoihinsa, joten tavallaan tältä osin zeroweistaaminen on hyvin luonnollista. Kaikilla on mukanaan joko vedettävä ostoskassi tai sellainen ihana olkikassi. Leipä ostetaan leipomoista ja siellä voi antaa oman pussukan. Joskus myyjä ei ole ymmärtänyt, miksi minulla on oma leipäpussi mukana.
Ranskassa puolestaan on huonompi kierrätyssysteemi kuin Suomessa. Suomessa tapahtuva kierrätys on aivan huippua. Suomessa on myös aivan loistavia uusia ekologisia innovaatioita, kuten vaikka Touchpoint, Sulapac, Pure Waste tai EcoFishBox. 
Ranskassa käytettyjen vaatteiden ostoa katsotaan usein kieroon, jos vaatteet eivät ole vauvoille tai jotain erityisempää vintagea. Täällä monet pitävä käytettyjä vaatteita likaisina. Ikävöin paljon suomalaisia kirppareita ja secondhand -kauppoja. 
Ranska on pullollaan zero waste-putiikkeja. Tämä voi myös johtua siitä, että zero waste-liikkeen perustaja on ranskalainen. Täällä Béa Johnsonin kirjan ja blogin tuntee monet. Kirjakaupoissakin on useita zero waste - kirjoja.

Oma ammattisi ja ikäsi
Olen 35-vuotias valokuvaaja, bloggaaja ja ekoyrittäjä. Olen valmistunut medianomiksi Lahden Muotoiluinstituutista, pääaineenani valokuvaus. Aloitin kesällä 2017 kirjoittamaan blogia nimeltä Trashless. Toukokuussa 2018 lähtien olen myös ekoyrittäjä. Yritykseni Vadelma tuottaa ekologisia tekstiilituotteita, kuten kestotiskirättejä, kestovanulappuja, kauppakasseja, furoshiki-liinoja ja kestohedelmäpusseja. Pyrin pitämään yritykseni hiilijalanjäljen mahdollsimman pienenä. Käytän tekstiiliylijäämää ja kierrätettyä kangasta. Pienen osan kankaista ostan uutena ja pyrin ostamaan vain eettisesti ja ekologisesti tuotettua. Aloitan toimintani Ranskassa ja tuon tuotteet myöhemmin myyntiin Suomeen. 

p.s. Tämän viikon ajan Vadelman tuotteita voi tilata ilman postimaksuja!
......................................
Jaan paljon Instagrammin puolella Zero Waste -vinkkejä, joita ei blogissa näy. Tervetuloa seuraamaan. :D


2 kommenttia

  1. Blogisi on kyllä yksi uusista lemppareistani! Teksti ja kuvat ovat hyviä, ja kaikki on niin selkeää ja lempeää! Zero waste kiinnostaa tosi paljon, ja vaikken usko kokonaan elämäntapaan ryhtyväni, haluan ottaa siitä vaikutteita mahdollisimman paljon. Tein ohjeillasi pyykin- ja astianpesuaineita, ja hyvin pelittävät! Jaoin reseptit omassa blogissanikin, pistin kreditit ja linkin sun blogiin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitoksia! Selkeää ja lempeää, kuulostaa hyvältä. Sitä kohti pyrinkin elämässä ylipäätänsä. :) Kävin kurkkaamassa sun blogia. Hyvältä näyttää! ;)

      Poista

© Trashless. Design by Fearne.