RANSKALAINEN ZERO WASTE KOSMETIIKKA YRITYS: LAMAZUNA

26.2.2018

Koska asun Ranskassa ajattelin esitellä kaikkien zeroweistaajien unelmabrändin Lamazunan. Ranskassa on älyttömän paljon eri luonnonkosmetiikka-merkkejä. Ja niitä tuntuu tulevan koko ajan lisää. Lamazuna on kuitenkin aivan omanlaisensa. Ranskassa varmasti kaikki zeroweistaajat tuntevat Lamazunan ekologisia tuotteita ja kosmetiikkaa. Tuotteet ovat vain kierrätettävissä pahvikääreissä. Ei siis ollenkaan muovia! Lisäksi heidän valikoimastaan löytyy erilaisia ekologisia tuotteita, kuten kuukuppeja, hammasharjoja ja oriculeja.

Ranskalainen 32-vuotias Laëtitia sai vuonna 2010 idean korvata kertakäyttöiset vanulaput uudelleen käytettävillä. Hänen georgialainen kämppäkaverinsa keksi nimen Lamazuna, joka on georgiaa ja tarkoittaa kaunista naista.

Vuonna 2010 Laëtitia avasi Lamazunan nettikaupan, myyden kestovanulappuja. Hän huomasi, että ihmiset ostavat niitä kerran, joten muitakin tuotteita olisi hyvä myydä. Yritys alkoi hiljalleen kasvaa. Seuraavaksi hän alkoi myydä kuukuppeja ja oriculeja, eli kesto-vanupuikkoja. Seuraavaksi tuli pakkaukseton deodorantti ja pikkuhiljaa muita tuotteita.



Nyt Lamazuna on varmasti yksi tunnetuimmista zero waste -kosmetiikkaa ja hygieniatuotteita valmistava yritys. Heidän tuotteitaan löytyy ympäri Ranskaa ja Italiasta. Lamazunalla on myös putiikki Pariisissa ja kesäisin tuotteita myydään tapahtumissa söpöstä asuntoautosta.

Tuotteet valmistetaan Ranskassa. Ne ovat luonnonkosmetiikkaa, joten näistä ei löydy parabeeneja tai muita luontoa ja kehoa kuormittavia aineita. Nyt Lamazuna työllistää 13 henkilöä ja se näyttää kasvavan. Lamazunan missiona on saada nämä vaihtoehtotuotteet ihmisten tietoisuuteen maailmanlaajuisesti. Maailmanvalloitus siis jatkuu. Milloin Suomi?

Wau, ihailen tätä ekoyrittäjää. Todella insipiroiva tyyppi, joka aloitti pienestä ja nyt valloittaa mailmaa ekologisella ja kestävällä tavalla.











































Tutustuin tässä jokin aika sitten Lamazunan palashampooseen. Minulla oli siitä vähän sellainen skeptinen kuva. Voiko sillä oikeasti pestä hiukset. No voi! Ja vieläpä oman kokemukseni mukaan todella hyvin ja helposti. Tämä canelé-leivoksen muotoinen shampoopala on riittoisa ja helppokäyttöinen. 










































Oriculeihin tutustuin viime syksynä. Nykyään en enää käytä kertakäyttöisiä vanupuikkoja. Tämä kymmenen sentin kokoinen puutikku ajaa hyvin asiansa. Oriculi on hellävarainen ja yhtä tehokas korvien putsaaja kuin kertakäyttöinen. Tikuissa on eriväriset helmet, joten ne eivät pääse sekoittumaan muiden talon asukkaiden kanssa. 




Lamzunalla on myös zero waste -aloituspakatteja. Sain joululahjaksi tälläisen. Sihen kuului oriculi, hammastahna, palashampoo, deodorantti ja konjakkisieni. Tuotteet oli paketoitu furoshikiin, eli kankaiseen liinaan, jota voi siis uusiokäyttää lahjapaperin sijaan. 




Ootko kuullut Lamazunasta? En ole törmännyt toiseen yritykseen, jonka konsepti olisi näin tarkkaan rajattu zero waste - kosmetiikkaan. Onko Suomessa jotain vastaavaa. Tää on vähän kuin Flow-kosmetiikka Suomessa, mutta onko jotain sellaista jonka konsepti ois puhtaasti zero waste? Vink vink, tässä olisi hyvä businessidea. Pohjoisen luonto ja kauneus vieläpä myy hyvin täällä etelässä. ;) 

Kuvat: Lamazuna

VAATTEIDEN HUOLTAMINEN ON EKOTEKO

24.2.2018

Olin jokin aika sitten työharjoittelussa ompelimossa, jossa korjattiin ja muokattiin vaatteita. Kokemus  oli myös uusien ompelutekniikoiden lisäksi silmiä avaava vaatteiden elinkaaren näkökulmasta. 

Ompelija läjäytti pöydälleni täysin kuluneeet alushousut, joista pitäisi vaihtaa kuminauha. Siis mitä, kuka tuo alushousunsa korjattavaksi. Vieläpä sellaiset, jotka menee aivan kohta takapuolesta rikki. Niiden korjaaminen on paljon kalliimpaa kuin uusien ostaminen. Minä heittäisin ne roskikseen, oli ensimmäinen ajatukseni. Näin olen myös aina toiminut, kuten varmasti suurin osa ihmisistä. 

Nyt en saa tätä tapahtumaa pois päästäni. Mietin vain miksi joku toimii näin? Tämähän on todellakin ekologista ja positiivista – käyttää vaatteet aivan puhki, ennen kuin ostaa uutta. Vaikka se puhki käyttäminen maksaa rahallisesti enemmän. Miten ihmeessä olemme tulleet siihen pisteeseen, että vaatteiden puhki käyttäminen on erikoista? Emme arvosta vaatteitamme ja meillä on varaa heittää niitä pois heti kun niihin tulee jotain pientä vikaa.



Irrotin kolmesta kuluneesta flanellipaidasta kaulukset, jotka käännettiin toisin päin, jotta rispaantunut kaulus saatiin piiloon. Näin paidat näyttivät taas siisteiltä. Täh, en minä tiennyt, että vaatteita voi oikeasti korjata. Tai siis periaatteessa tiesin, mutta en jotenkaan ole sitä sisäistänyt. Olen aina vaan heittänyt vähän kulahtaneet vaatteet pois tai Uffin laatikkoon, koska uusien ostaminen kun on niin "edullista". Planeetalle puolestaan se tulee kalliiksi. Sukkani olen usein kuitenkin itse parsinut, mutta muiden ongelmien sattuessa on vaate jäänyt kohdallani käyttökelvottomaksi.



Minusta tuntuu, että tämän kokemuksen jälkeen olen alkanut kunnioittaa vaatteitani enemmän. Olen myös vuoden kestävässä vaatelakossa, joten se tämän kokemuksen kanssa saa minussa pieniä ihmeitä aikaan.  Tämän lakon aikana olen aika hyvin alkanut kyseenalaistamaan tarpeitani ostaa koko ajan uusia vaatteita. Eihän siinä ole mitään järkeä. Seuraavan kerran kun ostan vaatteen, ostan laatua ja mietin huolella mitä oikeasti tarvitsen. Korjaan sen joko itse tai ompelimossa. Hei hei kertakäyttömuoti! Sitäpaitsi kestävä muoti on tosi chick! ;)

Hoida vaatteitasi ja kenkiäsi hyvin, jotta ne elävät mahdollisimman pitkän elämän. Jo pelkkä vaatteiden hyvä huoltaminen vähentää hiilijalanjälkeä ja säästää rahaa. 

ZERO WASTE ASTIANPESU

21.2.2018



Miten vähentää jätettä tiskatessa? Se on ihan helppoa ja oikeasti vaivatonta. Eikä kallista, oikeastaan pitkässä juoksussa tässä säästää. Olen nyt viimeset reilu puoli vuotta pessyt astiani aivan eri välineillä kuin ennen. Vanhaan on enää vaikea palata. Olin eilen yhdessä zero waste - kokouksessa ja siellä eräs henkilö kertoi hyvän esimerkin siitä miten ihmisen aivot pikkuhiljaa tottuvat muutoksiin ja sen jälkeen niistä tulee automaattisia. Ajatelkaapa eteenne pelto täynnä heinää, jonka läpi pitäisi mennä. Aluksi se on vaikeata, kun pitää raivata tietä. Sitten kun samaa polkua on kuljettu useat kerrat, heinäpeltoon jää polku. Tämän jälkeen heinäpellon läpi kävely on kirjaimellisesti helppoa kuin heinänteko. Aivot toimivat periaatteessa samalla tavalla. Mitä enemmän jotain toistaa, sitä syvempi muistijälki siitä syntyy. Näin monet zero waste -rutiinit muuttuvat pikkuhiljaa osaksi elämää, eikä niitä edes mieti. Kertakäyttöiset pesusienet ja tiskirätit on sitäpaitsi aikamoisia bakteeripesäkkeitä. 


PESTÄVÄ TISKIRÄTTI

Näitä on markkinoilla virkattuja tai sitten kankaisia. Pesen rätin noin joka toinen viikko 40-60 asteessa muun pyykin joukossa. Tämä kuvassa näkyvä tiskirätti on prototyyppi tulevan yritykseni tiskiräteistä. Tällä samalla kuosilla en ole tekemässä tiskirättejä. Pestävä tiskirätti on tosi helppo käyttää ja se sopii hyvin aloittelevalle zeroweistaajalle. :) 


PUINEN TISKIHARJA VAIHTOPÄÄLLÄ

Puisen tiskiharjan voi polttaa uunissa. jotkut niistä voi tietääkseni myös kompostoida. Meillä on sellainen pieni ikuisuusprojekti, että keittiössämme ei olisi jurikaan muovia. Tykkään paljon kaikenlaisista luonnonmateriaaleista ja usein ne ovat myös kestävempiä. Tiskiharja vaihtopäällä, vaikka sellainen muovinen on jo askel parempaan suuntaan. 

PESTÄVÄ PESUSIENI
Tawashi-sieni lienee tunnetuin pestävä pesusieni. Sen voi tehdä itse helposti vaikka vanhasta t-paidasta. Blogiin on tulossa jossain vaiheessa ohjeet. Markkinoilla on myös virkattuja tawasheja sekä ihan ompelukoneella tehtyjä uudelleenkäytettäviä sieniä. Olen enemmän tiskiharjan ja tiskirätin ystävä. Jonkin verran olen käyttänyt tawashia. Se sopii mielestäni hyvin siivoukseen. 



TISKISAIPPUA
Marseille-saippua toimii hyvin tiskisaippuana. Markkinoilla on kuulemma myös muitakin tiskisaippuoita. Muistan joskus lukeneeni, että suurin osa pesuaineista on vettä. Sinänsä hassua, että kuljetamme maapallon ympäri niin tolkuttomat määrät vettä! 


OMATEKOINEN TISKIAINE

Tiskiaineen voi myös tehdä itse palasaippuasta. Koen kuitenkin, että tiskisaippua on parempi, mutta meitä tiskaajia on niin moneen junaan. Toiselle sopii toinen ja toiselle toinen.

͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔͔

Näitten ekologisten työkalujen lisäksi pitää myös muistaa käyttää säästeliäästi vettä. ;) Olen kuullut, että astianpesukoneessa peseminen on ekologisempaa veden kulutuksen suhteen. Toki pitää ostaa itse masiina ja käyttää myös sähköä. Joten en tiedä kumpi on loppupeleissä ekologisempaa pestä käsin vai koneella? 

MITEN TÄMÄN MAMUN YRITYKSEN PERUSTAMINEN ETENEE?

17.2.2018

Huh, täällä on viime aikoina ollut hieman tuulista tulevan yritykseni suhteen. No se kuuluu asiaan, kun luo jotain uutta. Ranskalainen byrokratia ja säännöt saavat minut hermoromahduksen partaalle. Jokainen yksinkertainenkin asia vie niin paljon aikaa. Oikeastaan minun pitää muuttaa yritykseni konseptia radikaalisti, sillä se mitä halusin tehdä ei sääntöjen vuoksi onnistu. 

Tuleva yritykseni valmistaa ekologisia tekstiilituotteita. Tuotteet ovat uudelleenkäytettäviä ja niiden päämääränä on roskan määrän vähentäminen. Yritys valmistaa mm. uudelleenkäytettäviä vanulappuja, imetyssuojia, vauvojen vanulappuja, kestohedelmäpusseja sekä eri kokoisia kangaspusseja roskattomien ostoksien tekoa varten. Kaikki tuotteet valmistetaan Ranskassa. Lyhyesti sanottuna tulokulmani markkinoille on skandinaavisuus (jota täällä ihaillaan). Tarkoituksenani oli valmistaa suurin osa tuotteista kierrätetystä kankaasta tai tekstiiliylijäämästä, mutta tämä ei tule onnistumaan. Erilaisten säädösten vuoksi tulen käyttämään uutta kangasta, mutta se tulee olemaan luomupuuvillaa ja / tai  Ökö-Tex-sertifikoitua. En oikeastaan ymmärrä, että miten Suomessa myydään käytetyistä valoverhoista tehtyjä kestohedelmäpusseja? Täällä se ei onnistu. Tietääkseni nämä säädökset ovat EU-säädöksiä. Joten en ymmärrä. Osaako joku sanoa, miksi Suomessa voidaan myydä käytetyistä valoverhoista tehtyjä kestohedelmäpusseja? Aika tekninen kysymys...

Minusta tuntuu toisinaan, että lyhistyn tämän yritys-projektin alle. Tämä olisi niin paljon helpompi toteuttaa Suomessa ja omalla äidinkielellä. Vähän sama kuin oman lapsen synnytys, sen tekisi mielellään omalla äidinkielellään omassa kotimaassa. Kuten omassa synnytyksessäni täällä Ranskassa, kertasin anestesialääkärin kanssa ranskan kielioppia epiduraali-puudutuksen yhteydessä. Hah! Opinpahan kunnolla lääketieteellistä sanastoa. :D 

Monet ihmiset ovat sanoneet minulle Suomessa, ai miten ihanaa asua ulkomailla, minäkin haluaisin.  Ranska on niin kiva maa jne... Voi että, ja jotkut saattavat vielä olla tästä kateellisia. Jos on valmis menettämään koko sosiaalisen verkoston, olemaan paljon yksin ja aina se kummallinen ulkomaalainen niin tervetuloa ulkomaille. Vähemmillä kyyneleillä sitä Suomessa pääsee...

Yrityksen perustaminen täällä on välillä todella turhauttavaa. Jotta voin perustaa itselleni mahdollisimman ideaalilla tavalla yrityksen, tulee minun olla työkkärissä työtön työnhakija, jotta voin osallistua yrityksenperustamis-kurssille ja maksaa vähemmän veroja. En saa mitään työttömyyspäivärahaa, mutta olen työkkärin asiakas sillä olen työtön, jolla on oma yritysprojekti.  Oikeastaan olen ollut työtön jo pitkän aikaa, liian pitkän aikaa. Ei minua kukaan Suomessakaan halunnut töihin pari vuotta sitten, sillä olen asunut niin paljon ulkomailla ja minulla alkaa olemaan paljon aikaa siitä kun olen ollut tehnyt Suomessa töitä.  Jos minä joskus pystyn itseni työllistämään, niin se olisi niin hienoa, jos vaikka saisi edes ihan minimipalkan. Minulle on suoraan sanoen täysi mysteeri, miten ihmiset saavat niin hienoja ja mielenkiintoisia töitä. Tai töitä ylipäätänsä. Vaikka kuinka olen yritteliäs, ahkera ja hyvä tyyppi, ei sitä minun kohdallani ole koskaan palkittu. Se pistää miettimään, että onko tässä mitään järkeä ja vie paljon uskoa, että pystyisin tekemään mitään töitä ja saamaan palkkaa. Sanonkin aina miehelleni, että minuapa ei ole otettu töihin, niin leikin sitten erilaisia töitä täällä kotona. Kuten blogini on yksi projekti, jossa pääsen toteuttamaan itseäni ja kokemaan, että teen jotain. No periaatteessa oma vikani, kun olen asunut ulkomailla, enkä rakentanut systemaattisesti uraa Suomessa tms. Omilla valinnoilla on seurauksia, jep vai miten se meni... Tämä on liian pitkä tarina tähän postaukseen ja vähän katkeran makuinenkin. Hyvä puoli on se, että voin tehdä juuri niitä "töitä" joita haluan. Eli minulla on siis vain kivoja leikkitöitä. Olen kait sitten ikuinen lapsi :D

Ensimmäisen kerran vieraillessani paikallisessa työkkärissä täällä Ranskassa, minulta kysyttiin tosissaan, että osaanko lukea. No kait tämä on standardikysymys maahanmuuttajan kohdalla. Korkea koulutukseni ja kova työnteko tuntui täysin merkityksettömältä. Koska teen ranskaa puhuessani ja kirjoittaessani kielioppivirheitä, minun kompetenssiani ja älykkyyttäni epäillään. Vaikka ranskan taitoni on sujuvaa C1-tasoa, niin ei se aina vaan riitä. Pitäisi puhua ja kirjoittaa paremmin. Varsinkin lausua paremmin! Joskus tuntuu, että minua ei oteta tosissaan ollenkaan. Se on niin turhauttavaa. Monen tapaamisen jälkeen olenkin lähtenyt kotiin vihanpuuskissa. 

Olin menossa tekemään yritykseni reksiteröintiä ja minua kehotettiin tulemaan mieheni kanssa tekemään se. Koska hän pystyy ymmärtämään paremmin. Hah! On totta, että en ymmärrä tietynlaisia lakiasioita, termejä ja lyhenteitä, mutta kyllä ne voi minulle selittää auki ja sitten ymmärrän. Virkailija pyöritteli silmiään, kun ajokortissani ei lukenut syntymäpaikkaa. Hitto, ei se minun vikani ole, että suomalainen ajokortti nyt on erilainen kuin ranskalainen. Niin ja ei hän minua kätellyt myöskään tapaamisen alussa.  Koska heti tapaamisen aluksi kysyin, että mitä eräs termi tarkoittaa, koki virkailija, että minulla ei ole kompetenssia hoitaa tätä asiaa. Että tule miehesi kanssa tekemään yrityspaperit. No ei auta muu, kuin mennä hänen kanssa. Kysyin mieheltäni, että tietääkö hän nämä termit, no ei tiedä, kuten eivät muutkaan tuntemani ihmiset. Joskus tuntuu, että virkailijat käyttävät omaa asemaansa väärin ja todella inhottavalla tavalla. Tämän kyseisen virkailijan oli helppo "hyökätä" kun olen niin paljon heikommilla kielellisen ilmaisun kanssa. Silloin kun oma toimintani on tavallaan tästä virkailijasta kiinni ei auta muu kuin tanssia hänen pillin mukaan. 

Voin niin tuntea, että miltä toisesta maahanmuuttajasta tuntuu hoitaa virallisia asioita ei kotimaassaan.   Kun jo omalla äidinkielellä se voi olla joskus hankalaa. 

Tosiaan, olen asunut Ranskassa reilu puolitoista vuotta, joten en ole vielä täysin juurtunut tänne. Olisi pitänyt ehkäpä vaan varata enemmän aikaa maahan sopetumiseen ja aloittaa yritysprojekti myöhemmin. Mutta haluaisin niin kovasti tehdä ns. oikeita töitä! No koitan vaan nyt olla itselleni armollinen ja hyväksyä, että asiat hoituvat hitaasti ja tulen jollain tavalla jatkossakin kokemaan hankaluuksia maahanmuuttajana. Mutta kyllä ne hankaluudet voitetaan. Ja kyllä tämä homma etenee. :) Täällä on kuitenkin niin paljon ihania ihmisiä.

Nyt minua ei enää luulla turistiksi vaan usein belgialaiseksi tai sitten ranskalaiseksi, jolla on juuret jostain toisesta maasta kauniin aksenttinsa vuoksi. :D Se on jo edistystä! Kukaan ei ole yrittänyt puhua minulle englantia piiitkään aikaan. Ja ainiin, yksi hyvä puoli täällä Ranskassa yrittämisessä on. Verotus! Näin pienenä toimijana se on matalampi kuin Suomessa. Isomman yrityksen verotukseen en ole vielä sen koommin perehtynyt. 

On suomalaisuudesta hyötyäkin täällä. Minut laitetaan usein johonkin skandi-lokeroon ja sitten kerrotaan, kuinka edistyksellistä pohjoismaissa on. Koulutus on niin hyvää. Luonto kaunis ja design niin hienoa. Pohjoismaista otetaan todella paljon mallia Ranskassa ja sitä pidetään monissa asioissa ideaalina. Olen törmännyt tähän niin monessa paikassa. Lääkärin vastaanotolla minulle todettiin, että ai että teillä on siellä pohjolassa niin järkevä ruokavalio, että hän on lukenut siitä paljon. Lastenvaunuja ostaessani kuuntelin myyjän puhetta eräälle asiakkaalle, kuinka skandinaaviset merkit ovat parhaita, että niitä on nyt tulossa Ranskaan. Koulutuksesta olen kuullut lukemattomat kerran juttua, kuinka se on niin hyvää Suomessa. Kielitaitoani ihmetellään, miten joku voi puhua useampaa kieltä on monelle täysin erityislaatuista. Vaikka Suomessa se on aivan normijuttu. 

Venäläinen hyvä ystäväni totesi minulle, helppoa se minun on olla suomalainen.  Kun hän sanoo olevansa venäläinen, jotkut ihmiset pelästyvät. Aaaargh maailma on niin epäreilu. Onneksi on kuitenkin myös paljon ennakkoluulottomia ihmisiä maahanmuuttajia kohtaan. Maahanmuuttajilla olisi tarjota todella paljon mielenkiintoisia näkökulmia. Jos vaan annetaan mahdollisuus. Useimmiten vieraassa maassa eräänlainen sisukkuus lisääntyy ja itsetuntemus kasvaa. 

Kyllä tämä tästä! Asiat menevät eteenpäin, vaikka välillä  tai jo pidemmän aikaa tulisikin lunta tupaan. Kyllä tämä teräsmuija vielä töitä ja palkkaa joku päivä saa. Näillä näkymin alan myydä kestovanulappuja huhtikuussa ja muita tuotteita vähän myöhemmin täällä Ranskassa. Tulee minulle nettikauppakin. ;) Eli minä saan vihdoinkin T E H D Ä  NS. OIKEITA  T Ö I T Ä. Jos vielä saan joku päivä nostaa palkkaa itselleni, se ois unelmien täyttymys. 

Olkaa mukavia kaikille ihmisille. Ei voi koskaan tietää, mitä toiset käyvät läpi, vaikka ulospäin näyttäisi kuinka hyvältä.  Kivaa viikonloppua! 

TATTARI – EKOLOGINEN VAIHTOEHTO RIISIN TILALLE

15.2.2018

Tattari  kuuluu tatarkasveihin, jonka siemenet kerätään syötäväksi. Tämä erinomainen kuitu- ja proteiinipitoinen suurimo sopii myös keliaakikolle. Tattarisuurimot maistuvat hieman pähkinälle ja maku on voimakkaampaa kuin esim. riisin. Tattari korvaakin erinomaisesti riisin. Tattaria viljellään viileämmillä alueilla, joten sen viljely sopisi hyvin myös Suomeen. Viljelläänkö muuten Suomessa tattaria? Mistä voi ostaa kotimaisia tattariryynejä?

Täällä Ranskassa syödään paljon tattarijauhoista tehtyjä lettuja. Leipomoissa myydään myös tattarijauhoista tehtyjä patonkeja. Syömme usein tattaripatonkia ja tattarilettuja eli galetteja. Keitän myös silloin tällöin tattarijyviä. 


Asuin Venäjällä muutaman vuoden ja siellä opin syömään keitettyä tattaria. Siellä tattaria myydään ihan joka paikassa. Se tuntuu olevan siellä eräänlainen kansallisruoka. 



MITEN TATTARIA VALMISTETAAN?

Olen käyttänyt tattarisuurimoita ruoan lisukkeena ja ruokaisemmissa salaateissa. Tattarisuurimoiden keittoaika vaihtelee 10-30 minuutin välillä. Keitinveteen voi lisätä hieman suolaa ja valmiiseen tattarilisäkkeeseen pieni voinokare antaa sopivasti lisämakua. Tattariryynejä on erilaisia. Jotkut niistä puuroutuvat ja valmistuvat todella nopeasti. Toiset ryynit puolestaan puuroutuvat vähemmän. Helppoa, edullista, ravitsevaa ja hyvää!





EETTISEMPI JA EKOLOGISEMPI VAIHTOEHTO

Riisin viljely aiheuttaa maailman kasvihuonepäästöistä 1,5 %. No joo sitä syödään myös todella paljon! Joka tapauksessa tattari on lähellä tuotettua ja sen viljely on ympäristöystävällisempää. Siihen tarvitaan ainakin vähemmän vettä. Lisäksi työolosuhteet tattarin viljelyssä on inhimillisemmältä, tai se riippuu siitä, missä se on kasvatettu. 


Ootteko syöneet tattaria? Mitä kokkaatte siitä?

BAMBUINEN HAMMASHARJA JA MUOVITON HAMMASTAHNA

12.2.2018

Miten pestä hampaat mahdollisimman roskattomasti? Vielä vajaa vuosi sitten, en edes tiennyt että se voisi olla mahdollista. Jos joku olisi sanonut minulle, että on olemassa hammastahnaa ilman pakkausta ja puisia hammasharjoja, en olisi uskonut. Vähintään olisin ajatellut sen olevan hankalaa ja todella kallista. Kyllä, hampaiden pesu on mahdollista ilman sekajätettä ja ei se ole edes kovin kallista.

Oma muovinen hammasharja alkoi vetelemään viimeisiään, joten ostin tilalle bambuisen harjan. Hintaa harjalla on noin 3-6 euroa. Toki jos suurperheelle alkaa ostelemaan bambuisia hammasharjoja, voi tulla kalliiksi, hammasharja kun tulisi vaihtaa muutaman kerran vuodessa. Olen nyt harjannut hampaita tällä bambuhammasharjalla kuukauden. Hyvin toimii. Harja on tarpeeksi pieni, että sillä pääsee kätevästi joka paikkaan. Hammasharja on täysin perus, siinä ei ole mitään erikoisia muotoja tai muita härpäkkeitä. Mielestäni tälläiset perushammasharjat ovat parhaita. Tuntuu ihanalta laittaa aamulla ensimmäisenä suuhun jotakin muuta kuin muovia! Puinen hammasharja tuntuu pieneltä arjen luksukselta.



Bambuharja on täysin kompostoituva. Sen harjasosa on nailonia, joka kompostoituu myös. Osaako joku sanoa, kauanko aikaa menee hammasharjan kompostoimiseen?

Netistä löytyy monia reseptejä hammastahnan tekoon. Useimmiten kotitekoinen hammastahna sisältää ruokasoodaa, aromaattista öljyä ja kookosrasvaa tai vastaavaa. Vielä en ole kokeillut tehdä itse hammastahnaa. Olen vähän skeptinen. Vaikka toisaalta se on se hammasharja joka pesee ne hampaat. Ennen hammastahnan keksimistä ihmiset käyttivät mm. suola hampaiden pesuun. Näin mummini minulle kertoi. Hänellä on hyvät hampaat vielä yli 90-vuotiaana.

Sain joululahjaksi pakkauksettoman hammastahnan. Tai oli se pahvisessa paketissa. Kuvassa näkyvä hammastahna sisältää juurikin edellä mainittuja raaka-aineita. Pesin sillä parisen viikkoa hampaani. Suu tuntui puhtaalta ja raikkaalta. Mutta tavallisella hammastahnalla pestessä suu tuntuu vielä raikkaammalta. Omat hampaani reikiintyvät helposti, joten tulen käyttämään tavallista hammastahnaa. Tosin tulen välillä myös pesemään hampaita tällä zerowaste - hammastahnalla.

Kokemuksia kotitekoisista hammastahnoista? Otetaan mielellään vastaan reseptejä! :D 

TAMMIKUUN KOOSTE

9.2.2018

Minulla on ollut viimeaikoina vähän kiire. Siksi tammikuun kooste tulee vähän myöhässä. Olen perustamassa uutta yritystä ja alkuvalmistelut vievät paljon aikaa. Tuntuu, että aikaa menee aivan älyttömästi hallinnollisiin asioihin. Haluaisin kovasti myydä myös tuotteitani Suomessa, mutta se ei olekaan niin yksinkertaista. Nyt joka tapauksessa keskityn yrityksen starttaamiseen Ranskassa ja Suomi tulee sitten perässä. :D

Blogille jää tulevaisuudessakin vähemmän aikaa. Toisinaan minulla on valtava spurtti päällä ja kirjoittelen postauksia kun muut tässä talossa ovat olleet jo hyvä aikaa höyhensaarilla. Silloin kun tämä kirjoitusvimma iskee, rykäisen monta postausta ja aamulla sitten valitan kun väsyttää. Hah!

Zerowaste-liikkeen pahin romuttaja on muuten kiire. Tai kuvittelemamme kiire. Sillä juurikin meidän kiireyhteiskuntamme vuoksi ostamme kiireruokaa ja teemme maapallon kannalta kuluttavia valintoja. Uusimuusa kirjoitti hiljattain hyvän artikkelin zerowaste -kokeilusta, jossa sivuttiin kiireen problematiikkaa.

"Miksi nykyihmisen elämä on niin kiireistä, että meillä ei ole aikaa tehdä valintoja, jotka olisivat hyväksi maapallolle ja itsellemme? Miten tästä on tällaista tullut? "


Miten zeroweistaaminen on mennyt?

Luovuin vihdoin muovisesta shampoopullosta ja siirryin käyttämään palashampoota. Jumanstuikka, se toimii ja vieläpä todella hyvin! Lisäksi se on todella helppo ottaa matkalle mukaan, enää ei tarvitse pelätä, että shampoo leviää laukkuun. 

Otin myös käyttöön bambuisen hammasharjan. Zero waste - hampaidenpesumetodeista tulossa viikon sisällä postaus. 

Koska minulla ei ole ollut aikaa, olen toisinaan ostanut nopeita ruokia. No missä muussakaan kuin muovi / pahvipaketissa. Hektinen elämä, zero waste ja pennin venyttäminen ovat todella vaikea yhdistelmä. ;) Jos minulla olisi rahaa, niin söisin vain ravintoloissa tai ostaisin noutoruokaa omaan rasiaan. Toisaalta ravintolat tuottavat myös paljon jätettä. Onko Suomessa zeroweistaajille ravintoloita? 

Lopetin imetyksen joulukuussa, joten vauva juo nyt korviketta. Vauvan soseet pyrin tekemään itse. Tosin tässäkin on viimeaikoina lipsuttua ja kaupan valmiit soseet on tullut kuvioihin parina päivänä viikossa. Toisinaan enemmänkin. Vauvan jugortit nekin on muovipaketeissa ja hän niistä tykkää kovasti. Kaikki nämä paketit voi kuitenkin kierrättää! Paitsi kertisvaipat, joita olemme myös käyttäneet pari päivää viikossa ja öisin. 

Olen kamppaillut itseni kanssa, että mikä riittää. Nyt olen kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että minulla on kiireinen vaihe elämässä, joten olen itselleni armollinen. 

Uusi yritykseni on vaatinut hankintoja. Paljon uusia hankintoja. Kuten ompelukoneen, neuloja, kyniä, lankoja, kankaita (kankaat ovat upcycled!), paperituotteita ja muuta tilpehööriä.

Osallistuin ensimmäistä kertaa zerowastekollektiivin tapaamiseen. Täällä Angersissa, missä asun on hyvinkin aktiivinen facebook-ryhmä zeroweistaamisen ympäriltä. Kollektiivi järjestää myös joka kuukausi tapaamisen, jossa voidaan vaihtaa vinkkejä ja mietteitä roskattomammasta elämästä. 

Tammikuu ei mennyt kovin hyvin. Toisaalta olen onnistunut vaihtamaan muutamia tapojani ympäristöystävällisemmäksi. Kuten palashampoo. Välillä sitä haluaisi mennä nopeammin kuin pystyy. Tällä kertaa metsään mennyt hyvä yritys on kyllin hyvää minulle. :) 

MITÄ KUULUU KEMIKAALI- JA KOSMETIIKKALAKOLLE?

7.2.2018

Viime kesänä aloitin kosmetiikka ja kemikaalien ostolakon vuodeksi. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta en siis osta kemikaali-ja kosmetiikkatuotteita vuoden aikana. On meillä vielä toki enemmän kosmetiikka kuin näissä kuvissa näkyy, eikä kylpyhuoneemme ole näin harmoninen. Puolet viikosta  siellä vallitsee kaaos ja puolet viikosta minä järjestelen purkkeja, jotta kaaos voisi taas syntyä. :D Eli meillä on vielä siis liikaa purnukoita. 


Mitä olen ostanut viimeisen puolen vuoden aikana?
- peitekynän (luonnonkosmetiikkaa)
- lääkkeitä
- hammastahnaa
- manteliöljyä (kasvoille)
-yhden ison shampoopullon (muovipakkaus)



Meidän suihkukoppi näyttää tosi kivalta. Siellä ei ole enää montaa muovipulloa. Vain yksi iso shampoopullo lattialla ja nämä kuvassa näkyvät pesuaineet ja pesusieni. Marseille -saippua jolla voi pestä itsensä päästä varpaisiin on noiden kahden kuvassa näkyvän saippuan alla. :D 

Peitekynän osto oli ainut asia saaostaa -listan ulkopuolelta. Eli voisin sanoa, että aika hyvin on mennyt tämä lakko! Toisinaan olen ihastellut erilaisia kosmetiikkaputiloita kaupoissa. Jännää, miten paljon sitä tekisi mieli ostaa kaikenlaista, vaikka sitä ei oikeasti edes tarvitse. Olen himoinnut viimeaikoina paikallista Douces Angevines luonnonkosmetiikkaa. Sain vuosi sitten pari näytettä ja tuotteet vaikuttavat hyviltä. Heidän esitevihkonen on yksi hienoimmista mitä olen koskaan nähnyt. Niin visuaalinen ja kaunis. Ehkä siksi näitä tuotteita niin kovasti haluan, sillä kun ostalakkoni loppuu ostan heidän kasvoöljyä, joka ei ole öljy eikä rasva vaan jotain siltä väliltä. Heh. Oon ihan varma, että tämä tuotebrändi on tulevaisuudessa yksi johtavista luonnonkosmetiikka brändeistä! 

Ripsivärin ostoa olen miettinyt viimeaikoina myös. Ripsarini alkaa olemaan vanha. Käytän tosin hyvin harvoin ripsaria. En jaksa alkaa tekemään sitä itse, koska kuitenkin onnistuneen lopputuloksen saamiseksi sen tekoa joutuu vähän harjoittelemaan. ;) Ja sitäpaitsi sen tekemiseen tarvitsee aineksia, jotka ovat pakkauksissa, joten ripsarin osto lienee parempi. Onko joku tehnyt itse ripsaria? Millainen on lopputulos?

Siivousaineet eivät ole vielä loppuneet, joten en ole päässyt kokeilemaan viinietikan ja ruokasoodan käyttöä siivouksessa. Pyykinpesu- ja tiskiaine loppuivat jo tämän lakon alkumetreillä. Joten niitä olen tehnyt itse siitä lähtien. Nykyään pesemme astiat pelkällä Marseille-saippualla, joten eipä tarvitse sitä pesuainetta tehdä. Pyykinpesuainetta teen suuren satsin kerralla, joka riittää useiksi kuukausiksi. 



Sain joululahjaksi zero waste -kosmetiikkaa. Ylläolevassa kuvassa on muutama tuote. En ollut toivonut pakettia, joten tämä tuli täysin yllätyksenä. Ihana yllätys! Paketti sisälsi palashampoota, pakkauksettoman dödön ja hammastahnan, konjakkisienen ja kasvosaippuan. Nämä oli paketoitu furoshikiin eli kangasliinaan. Otin palashampoon käyttöön heti ja se yllätti minut todella positiivisesti. Nimittäin se pesee hiukseni paljon paremmin kuin luomushampoo. Tämä palashampoo on jopa parempi kuin teolllinen markettishampoo. En siis enää osta muovipulloon pakattuja shampoita! Palashampoosta teen jossain vaiheessa oman postauksen, kun kokemusta siitä karttuu vähän enemmän. 

Sain lahjaksi myös hajuveden, jota vähän olin toivonut. ;) Hajuvesi on tosin lasipullossa, joten sen voi muuten kierrättää. Itseasiassa tajusin tämän vasta nyt. Vanha tyhjä hajuvesipullo meni roskikseen.. hmmmmmm. Nyt en olekaan ihan varma, voiko hajuvesipullon kierrättää? Olen muuten nähnyt Instagrammissa monia kuvia itsetehdyistä hajuvesistä. Hmmmm. ehkäpä joskus jos joku tuollainen hajuvesi työpaja jostain tulee eteen, niin osallistun. 

Sain myös pyytämättäni / toivomattani lahjaksi käsivoiteen ja muutaman pienen pullon matkakosmetiikkaa. Näitä pulloja ei voi kierrättää. Nämäkin ovat ihania tuotteita. Ne eivät ole zero waste. Miten ihmeessä voi kertoa kaikille tuntemille ihmisille, että ei halua muovipakkauksia? Se on ihan mahdotonta, sillä en minä kehtaa. :D 

VAUVAN VAIPANVAIHTOLINIMENTTI

5.2.2018





Ranskassa monet äidit käyttävät öljy-kalkki linimenttiä vauvan vaipanvaihdon yhteydessä. Ranskaksi tämän linimentin nimi on Liniment oléo-calcaire. Oikeastaan synnytysvalmennuksessa kätilö kertoi meille, että älkää käyttäkö kosteuspyyhkeitä. Niissä kun on paljon kaikenlaista turhaa kemikaalia. Hän kertoi meille, että pelkkä vesi riittää tai sitten tämä linimentti. Sairaalassa sama juttu. Huomasimme pian, että kukaan lähipiiristämme ei käytä kosteuspyyhkeitä, kuin vain erikoistapauksissa (matkoilla tms...). Monet ostavat linimentin kaupasta tai apteekista. Itsekin ostin apteekista 0,75 litran pullon hintaan 8 €. Tämä litran pullo on kestänyt jo 10 kuukautta ja nyt pullo alkaa vetelemään viimeisiään.  Todellakin ekologinen ja ekonominen tuote! Päätin kokeilla tehdä itse linimenttiä, se kun on kuulemani mukaan niiiin helppo tehdä. Ja totta se on. Tämän linimentin tekoon menee aikaa vain pari minuuttia. 

Tämä postaus oli alunperin ohje linimentin tekoon, mutta poistin ohjeen. Tajusin, että blogillani on enemmän lukijoita kuin vain minä ja koska en ole ammattilainen linimenttien tekijä, on parempi että en jaa ohjeita. En halua, että joku käsittää väärin ohjeen..  You know ;)  Youtubessa on paljon ranskaksi videoita tai ranskalaisissa lehdissä ohjeita. Ehkä englanniksikin löytyy. 




MITEN LINIMENTTIÄ KÄYTETÄÄN?


Linimenttiä käytetään jokaisen vaipanvaihdon yhteydessä. Kaada linimenttiä noin puolikkaan / kokonaisen teelusikallisen verran vanulapulle ja putsaa vauvan vaippa-alue. Suuremman hädän sattuessa, olen yleensä putsannut ensin vessapaperilla ja vedellä / linimentillä suurimmat ulosteet pois ja sen jälkeen pyyhkinyt vanulapulla ja linimentillä.

Jos vauva on allerginen linimentille, silloin sitä ei pidä luonnollisesti käyttää. En vielä ole kuullut, että joku olisi allerginen, mutta kai se on mahdollista. 

Linimenttiä käytetään aina ulkoisesti, sitä ei saa joutua vauvan / lapsen suuhun. 



 

PLUSSAT JA MIINUKSET 


+ Vauvan peppu ei punoita, sillä tässä ei ole vahvoja kemikaaleja.

+ Linimentti hoitaa myös punoittavaa peppua, jos vaippa on ollut liian kauan aikaa. 

+ Linimenttiä voi ottaa mukaan pieneen pulloon. 

+ Putsaa hyvin.

+ Edullinen.

+ Ekologisempi tuote kuin esim. kertakäyttöiset kosteusliinat. 

+ Hajuton. 

- Yritän kovasti keksiä jotain negatiivista, mutta en vaan keksi. Ehkä se, jos vauva on kovin liikkuvainen niin linimenttiä saattaa mennä helposti vaatteille, kun kosteusliinat eivät sotke vaatteita ollenkaan.  

P.S. Kuvassa olevat kestovanulaput ovat tulevan yritykseni tuotteita. Nettikauppa aukenee keväällä ja Suomeen tuotteita tulee myyntiin myöhemmin. Toivottavasti tämän vuoden puolella! Yritystä voi seurata Instagrammissa  :)


© Trashless. Design by Fearne.