ZERO WASTE JA LENTOMATKUSTAMINEN

15.1.2018

Roskaton elämä ja lentomatkustaminen eivät oikein sovi yhteen. Nykyajan globaalissa maailmassa meidän pitää kuitenkin päästä toisinaan toiselle puolen maapalloa. En ole vastaan lentämistä, kun se on hyvin perusteltua. Turhaa lentomatkustamista mielestäni pitäisi kuitenkin välttää.

Pyjamapäiviä kirjoitti jokin aika sitten lentämisestä. Niimpä rohkaistuin kirjoittamaan myös tästä pitkään mielessä olevasta asiasta. On totta, että lentämisen haittavaikutuksista ei puhuta paljoa, sitä vastoin lihansyönnin vaikutuksista sitäkin enemmän. Minusta tuntuu, että matkustamista ihannoidaan liikaa. Ei se aina niin avartavaa ole, ja sillä on monen monta varjopuolta. 

Kukin elää tyylillään, ei ole tarkoitus paasata. Peace!


LENTÄMISEN ILMASTOVAIKUTUKSET

Lentäminen on yksi suurimmista epäekologisista teoista. Liikkumismuodoista se on kaikista haitallisin ympäristölle. Se tuottaa YK:n ilmastopaneelin IPCC:n  mukaan 2,4  prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Ihmiskunnan aiheuttamista lämmittävistä kasvihuonepäästöistä lentoliikenne lohkaisee noin 4-5 prosentin osuuden. Finnairin nettisivujen mukaan Helsinki-Pariisi väli (2015 km) aiheuttaa CO2 päästöjä 176 kg henkeä kohti. Edestakainen lento siis 352 kg. Helsinki-Phuket menopaluu puolestaan 1590 kg.  Maaseudun Tulevaisuuden mukaan yksi meonopaluumatka Phukettiin vastaan 2,5 vuotta autoilua (n. 42 500 km). 


1 menopaluu lentomatka Phukettiin = 42 500 km autoilua


Toisessa artikkelissa Maaseudun Tulevaisuus vertaa lentämistä kasvissyöntiin. Artikkelin mukaan Bangkokkiin lentävä kasvissyöjä kuormittaa yhtä paljon luontoa kuin Suomessa pysyvä lihansyöjä.  Keskiverto suomalainen syö noin 80 kiloa lihaa vuodessa. Mediassa puhutaan paljon lihan ympäristökuormituksista, suhteessa enemmän kuin lentämisen haitoista. Tämä luku yllätti minut. Oikeastaan on jotenkin outoa, että ihminen joka syö lihaa, ei koskaan matkusta ja ostaa harvoin vaatteita, pidetään jotenkin pysähtyneenä ihmisenä joka ei seuraa oman aikakautensa trendejä ja suuntaa. Puolestaan ulkoisesti tyylikäs kasvissyöjä joka istuu rantatuolissa Balin hiekkarannalla on jotain mitä kohti pyrkiä. Hullunkurista, eikö? 

" Lentävä kasvissyöjä kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin Suomessa kahdeksan vuotta pysyvä naudanlihansyöjä."

Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki muistuttaa, että sekä lentomatkustamista että lihansyöntiä pitäisi vähentää. Hänen mukaan näitä asioita ei pidä verrata keskenään, koska molemmista pitää tinkiä. 

Globaliksen mukaan Suomalainen henkilö tuottaa noin 8500 kg hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Ranskassa yksi henkilö tuottaa noin 5000 kg päästöjä vuodessa. Monissa Afrikan valtioissa hiilidioksidipäästöt ovat lähes olemattomia. Monet Afrikan maat sitävastoin kärsivät ilmastonlämpenemisen seurauksista, kuten kuumuutena ja maan kuivumisena. Meidän länsimaisten ihmisten elämäntapa siis köyhdyttää lisää jo valmiiksi köyhiä maita. 


LENTOKILOMETRIEN KOMPENSOINTI

Lentolippujen hinnat ovat nyt halvempia kuin koskaan. Lentäminen on sen ympäristökuormituksiin nähden aivan liian halpaa. Joku näistä ympäristöhaitoista jossain kuitenkin maksaa. Olisi luonnollisesti reilumpaa, että se joka lentää maksaa myös aiheuttamistaan  haittavaikutuksista. 

Lennetyistä kilometreistä voi maksaa lentomaksun. "Päästöjen kompensoinnissa eli hyvityksessä on kyse siitä, että vastineeksi aiheutetuista päästöistä rahoitetaan päästöjä vähentäviä hankkeita toisaalla. Rahoitettavilla päästövähennyshankkeilla on tarkoitus tuottaa yhtä suuret päästövähennykset, kun toiminnalla on aiheutettu. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi lentoliikenteestä aiheutuvat hiilidioksiditonnit lasketaan, ja istutetaan päästöjen kompensoimiseksi puita, joiden lasketaan sitovan saman määrän hiilidioksidia tiettynä aikana." (Lentomaksu.fi)

TRASHLESS JA LENTÄMINEN 

Ensimmäisen kerran olin lentokoneessa 17-vuotiaana. Olin tehnyt kovasti töitä sen eteen, että pääsin vihdoin Kanarian saarille parin ystäväni kanssa. Haaveilin matkasta, koska lähes kaikki ympärillä olevat ihmiset matkustivat. Halusin tietää miltä palmut näyttävät livenä ja miltä tuntuu uida meressä talvella. Olin toki nähnyt palmun useamman kerran kasvitieteellisessä puutarhassa. Ja voihan sitä Suomessakin uida talvella. En itseasiassa muista mitään ensikohtaamisesta oikean palmun kanssa, saati uimisesta meressä. Sen sijaan muistan elävästi, kun olimme McDonalsissa ja siellä sai polttaa tupakkaa. Että näin se matkailu minua avarsi. :D

Tämän jälkeen olen matkustanut paljon ja asunut ulkomailla useita vuosia. Elän nykyään kahden kulttuurin välissä ja en ole enää kotona oikein missään muualla kuin lentokoneessa ja lentokentällä. Ironista, eikö! Ja nyt koitan välttää viimeiseen asti lentämistä.


Meillä ei ole autoa, emmekä tee kaukolentoja. Mutta mutta kröhäm.... Ylläriylläri matkustamme lentokoneella Suomeen noin kaksi kertaa vuodessa. No koska olen suomalainen, tämä tuskin selityksiä kaipaa. 

Tämä on ihan tietoinen ja myöskin taloudellinen päätös. Minua ei oikeastaan kiinnosta matkustaminen enää. Tai sellainen matkustaminen jossa palloilen vain ympäri kaupunkia tai pyörin muissa nähtävyyksissä. Pidän enemmän aktiivilomista (esim. pyörämatka, vaeltaminen tms.). Toki uusissa kaupungeissakin on kiva käydä, mutta haluan että matkallani on jokin syvempi tarkoitus. Kuten ystävän tapaaminen tai jokin tärkeä tapahtuma. Mutta ymmärrän Suomessa asuvia ja auringon kaipuuta. :D Sen perässä sitä olen itsekin matkustellut. 

Nyt kuitenkin käytämme lentokonetta matkustaessamme Suomeen. Miten sitten tulevaisuudessa tulen ratkaisemaan zeroweistaamisen ja lentämisen. Suomeen kun on silloin tällöin päästävä. Junalla, autolla tai bussilla matkustaminen on melko kallista ja aikaa vievää. Olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen, että voimme lentää kaksi kertaa vuodessa Suomeen. Se on välttämätöntä. Lennot ovat suoria lentoja. Välilaskut saastuttavat vieläkin enemmän ja muutenkin vauvan kanssa matkustamisen haluaa tehdä mahdollisimman mukavasti. Ei enää siis öitä Riikan lentökentän (yleinen välilaskupaikka) penkillä muutaman kymmenen euron säästämiseksi.

Lentokilometrien kompensointi myös kiinnostaa. Tämä on seuraava askeleeni kohti ekologisempaa elämäntapaa, sillä suomenmatkoista en voi luopua.



LENTÄMISEN JA EKOLOGISEN ELÄMÄNTAVAN RISTIRIITA 


Yksi asia minua on viime aikoina mietityttänyt paljon. Ekologisen elämäntavan ristiriita. Yksi esimerkki tästä on Béa Johnsson, joka tuottaa nelihenkisen perheensä kanssa vain litran jätettä vuodessa. Hän on Zero Waste -liikkeen pioneeri. Hänestä on tullut ekologisen elämäntavan superstara, joka pitää ympäri maailmaa luentoja. Lentäen. Ymmärrän, että asia menee paremmin perille live-esityksellä kuin Youtubesta videoita katsoen, joten sinänsä hänen lentämiset ovat perusteltuja. Mutta silti, en tiedä.... Samoin Leonardo Di Capriota on kritisoitu ympäristön puolestajapuhujana, joka tekee ympäristödokkaria helikopterilla ja lentokoneella lentäen. Puhumattakaan monista politikoista jotka puhuvat ilmaston lämpenemisestä ja lentävät sitten minkä ehtivät. Mikä on se balanssi, että hyvän tekeminen voitttaa saastuttamisen? Ei sitä voi mitenkään laskea.

MITEN LENTÄÄ MAHDOLLISIMMAN EKOLOGISESTI? 


Aivan järjetön kysymys, mutta koska maailma on globaali ja lentoliikennettä ei voi pysäyttääkään.

* Suosi suoria lentoja, kaikki välilaskut kuormittavat luontoa enemmän.

* Valitse lentoyhtiö, jolla on modernit lentokoneet. 

* Vältä lomamatkoja kauas.

* Maksa lennetyistä matkoista ympäristömaksu.

* Suosi mahdollisuuksien mukaan matkustamista junalla tai bussilla.

Vaikka lopettaisi lentämisen kokonaan, se ei tarkoita sitä, että ei voisi matkustaa ja tutustua uusiin kulttuureihin. Maailmaa voi avartaa myös ilman lentoliikennettä. Polkupyörämatkailu Euroopan halki, metsässä patikointi, junalla matkustaminen Venäjän läpi ja vaikka kävellen sata kilometriä toiseen kaupunkiin tuottavat taatusti ikimuistoisia kokemuksia. Toisesta kulttuurista tulevan ihmisen voi myös vaikka kutsua kylään ja vastavuoroisesti mennä hänen luokseen kylään. 

Lähetä kommentti

© Trashless. Design by Fearne.