ZERO WASTE ENTULEYÖKSIKOTIIN - KASSI

18.1.2018

Miltä näyttää zeroweistaajan etyk-kassi? Itseasiassa kun matkustamme mieheni vanhemmille viikonlopuksi, otan mukaan vain hammasharjan ja mieheni kanssa yhteisen deodorantin. :D Meillä on nimittäin siellä kaikki tarvittava jo valmiina. Kun matkaamme jonnekin muualle, jossa meillä ei ole valmiina mitään otan mukana enemmän kosmetiikkatuotteita. Koitan olla aina mahdollisimman minimalisti, sillä en tykkää roudata tavaraa matkustaessani. Jos puolestaan matkustan autolla, niin silloin otan mukaan ehkä vähän enemmän, joskin usein täysin tarpeettomia tuotteita ja vaatteita. 

Minimalistinen matkustaminen kannattaa. En minä ainakaan ole koskaan haikaillut tavaroiden ja vaatteiden perään matkoillani. Kunhan on tarpeeksi lämmintä, että ei palele, niin sitten kaikki on hyvin. Erityisesti pyöräilymatkoillamme otan todella vähän mukaan ja hyvin olen pärjännyt. 

Minimalistinen etyk-kassi

Sopii hyvin pyöräily- ja patikointi- ja reppumatkoille, jolloin tavarat ovat kokoajan mukana. Matkan mukavuuteen vaikuttaa myös kannettavan tavaran määrä. Mitä vähemmän, sitä mukavampaa matkustaminen on. Olen joskus kuullut, että kannattaa laittaa kaikki matkatavarat esim. sängyn päälle ja ottaa sitten puolet pois. Tämä etyk-kassi on jo karsittu minimiin, joten tästä tuskin enää saa puolta pois. Tai ehkäpä joku voi hyvinkin saada, nimittäin deodorantin, kamman ja öljyn voi hyvin jättää pois. :D

* hammasharja
* hammastahna
* deodorantti
* saippua
* shampoo
* öljy
* kampa

Kaikki mukaan etyk-kassi

Jos matkustaessa voi ottaa mukaan enemmän tavaraa ja mikäli matka tapahtuu enemmän ihmisten ilmoilla, jolloin haluaa laittautua enemmän tarvitaan jo mukaan vähän enemmän. Tämäkin etyk-kassi on täysin mahdollista tehdä tuotteista joita ei ole pakattu muoviin. En ole vielä ihan näin pitkällä, että kaikki tuotteeni olis täysin Zero Waste. Minimalistisen kassin kyllä voin tehdä roskattomasti. 

* hammasharja
* hammastahna
* deodorantti
* saippua
* öljy
* kasvovettä
* kookosöljyä
* vanulappuja
* pussukka
* oriculi
* huulirasva / kiilto
* meikkejä
* hiusharja / kampa
* hajuvesi / hajurasva / aromaattinen öljy

Mitä te otatte matkalle mukaan? Olen muuten Suomessa 28.02-12.03 välisen ajan. Pääosin majailen Helsingissä. Onko siellä silloin jotain Zero Waste- tapahtumaa / luentoa? Mistä löytää Helsingistä Zero Waste- tuotteita? Jotain muuta mielenkiintoista zeroweistaajalle? 



ZERO WASTE JA LENTOMATKUSTAMINEN

15.1.2018

Roskaton elämä ja lentomatkustaminen eivät oikein sovi yhteen. Nykyajan globaalissa maailmassa meidän pitää kuitenkin päästä toisinaan toiselle puolen maapalloa. En ole vastaan lentämistä, kun se on hyvin perusteltua. Turhaa lentomatkustamista mielestäni pitäisi kuitenkin välttää.

Pyjamapäiviä kirjoitti jokin aika sitten lentämisestä. Niimpä rohkaistuin kirjoittamaan myös tästä pitkään mielessä olevasta asiasta. On totta, että lentämisen haittavaikutuksista ei puhuta paljoa, sitä vastoin lihansyönnin vaikutuksista sitäkin enemmän. Minusta tuntuu, että matkustamista ihannoidaan liikaa. Ei se aina niin avartavaa ole, ja sillä on monen monta varjopuolta. 

Kukin elää tyylillään, ei ole tarkoitus paasata. Peace!


LENTÄMISEN ILMASTOVAIKUTUKSET

Lentäminen on yksi suurimmista epäekologisista teoista. Liikkumismuodoista se on kaikista haitallisin ympäristölle. Se tuottaa YK:n ilmastopaneelin IPCC:n  mukaan 2,4  prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Ihmiskunnan aiheuttamista lämmittävistä kasvihuonepäästöistä lentoliikenne lohkaisee noin 4-5 prosentin osuuden. Finnairin nettisivujen mukaan Helsinki-Pariisi väli (2015 km) aiheuttaa CO2 päästöjä 176 kg henkeä kohti. Edestakainen lento siis 352 kg. Helsinki-Phuket menopaluu puolestaan 1590 kg.  Maaseudun Tulevaisuuden mukaan yksi meonopaluumatka Phukettiin vastaan 2,5 vuotta autoilua (n. 42 500 km). 


1 menopaluu lentomatka Phukettiin = 42 500 km autoilua


Toisessa artikkelissa Maaseudun Tulevaisuus vertaa lentämistä kasvissyöntiin. Artikkelin mukaan Bangkokkiin lentävä kasvissyöjä kuormittaa yhtä paljon luontoa kuin Suomessa pysyvä lihansyöjä.  Keskiverto suomalainen syö noin 80 kiloa lihaa vuodessa. Mediassa puhutaan paljon lihan ympäristökuormituksista, suhteessa enemmän kuin lentämisen haitoista. Tämä luku yllätti minut. Oikeastaan on jotenkin outoa, että ihminen joka syö lihaa, ei koskaan matkusta ja ostaa harvoin vaatteita, pidetään jotenkin pysähtyneenä ihmisenä joka ei seuraa oman aikakautensa trendejä ja suuntaa. Puolestaan ulkoisesti tyylikäs kasvissyöjä joka istuu rantatuolissa Balin hiekkarannalla on jotain mitä kohti pyrkiä. Hullunkurista, eikö? 

" Lentävä kasvissyöjä kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin Suomessa kahdeksan vuotta pysyvä naudanlihansyöjä."

Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki muistuttaa, että sekä lentomatkustamista että lihansyöntiä pitäisi vähentää. Hänen mukaan näitä asioita ei pidä verrata keskenään, koska molemmista pitää tinkiä. 

Globaliksen mukaan Suomalainen henkilö tuottaa noin 8500 kg hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Ranskassa yksi henkilö tuottaa noin 5000 kg päästöjä vuodessa. Monissa Afrikan valtioissa hiilidioksidipäästöt ovat lähes olemattomia. Monet Afrikan maat sitävastoin kärsivät ilmastonlämpenemisen seurauksista, kuten kuumuutena ja maan kuivumisena. Meidän länsimaisten ihmisten elämäntapa siis köyhdyttää lisää jo valmiiksi köyhiä maita. 


LENTOKILOMETRIEN KOMPENSOINTI

Lentolippujen hinnat ovat nyt halvempia kuin koskaan. Lentäminen on sen ympäristökuormituksiin nähden aivan liian halpaa. Joku näistä ympäristöhaitoista jossain kuitenkin maksaa. Olisi luonnollisesti reilumpaa, että se joka lentää maksaa myös aiheuttamistaan  haittavaikutuksista. 

Lennetyistä kilometreistä voi maksaa lentomaksun. "Päästöjen kompensoinnissa eli hyvityksessä on kyse siitä, että vastineeksi aiheutetuista päästöistä rahoitetaan päästöjä vähentäviä hankkeita toisaalla. Rahoitettavilla päästövähennyshankkeilla on tarkoitus tuottaa yhtä suuret päästövähennykset, kun toiminnalla on aiheutettu. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi lentoliikenteestä aiheutuvat hiilidioksiditonnit lasketaan, ja istutetaan päästöjen kompensoimiseksi puita, joiden lasketaan sitovan saman määrän hiilidioksidia tiettynä aikana." (Lentomaksu.fi)

TRASHLESS JA LENTÄMINEN 

Ensimmäisen kerran olin lentokoneessa 17-vuotiaana. Olin tehnyt kovasti töitä sen eteen, että pääsin vihdoin Kanarian saarille parin ystäväni kanssa. Haaveilin matkasta, koska lähes kaikki ympärillä olevat ihmiset matkustivat. Halusin tietää miltä palmut näyttävät livenä ja miltä tuntuu uida meressä talvella. Olin toki nähnyt palmun useamman kerran kasvitieteellisessä puutarhassa. Ja voihan sitä Suomessakin uida talvella. En itseasiassa muista mitään ensikohtaamisesta oikean palmun kanssa, saati uimisesta meressä. Sen sijaan muistan elävästi, kun olimme McDonalsissa ja siellä sai polttaa tupakkaa. Että näin se matkailu minua avarsi. :D

Tämän jälkeen olen matkustanut paljon ja asunut ulkomailla useita vuosia. Elän nykyään kahden kulttuurin välissä ja en ole enää kotona oikein missään muualla kuin lentokoneessa ja lentokentällä. Ironista, eikö! Ja nyt koitan välttää viimeiseen asti lentämistä.


Meillä ei ole autoa, emmekä tee kaukolentoja. Mutta mutta kröhäm.... Ylläriylläri matkustamme lentokoneella Suomeen noin kaksi kertaa vuodessa. No koska olen suomalainen, tämä tuskin selityksiä kaipaa. 

Tämä on ihan tietoinen ja myöskin taloudellinen päätös. Minua ei oikeastaan kiinnosta matkustaminen enää. Tai sellainen matkustaminen jossa palloilen vain ympäri kaupunkia tai pyörin muissa nähtävyyksissä. Pidän enemmän aktiivilomista (esim. pyörämatka, vaeltaminen tms.). Toki uusissa kaupungeissakin on kiva käydä, mutta haluan että matkallani on jokin syvempi tarkoitus. Kuten ystävän tapaaminen tai jokin tärkeä tapahtuma. Mutta ymmärrän Suomessa asuvia ja auringon kaipuuta. :D Sen perässä sitä olen itsekin matkustellut. 

Nyt kuitenkin käytämme lentokonetta matkustaessamme Suomeen. Miten sitten tulevaisuudessa tulen ratkaisemaan zeroweistaamisen ja lentämisen. Suomeen kun on silloin tällöin päästävä. Junalla, autolla tai bussilla matkustaminen on melko kallista ja aikaa vievää. Olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen, että voimme lentää kaksi kertaa vuodessa Suomeen. Se on välttämätöntä. Lennot ovat suoria lentoja. Välilaskut saastuttavat vieläkin enemmän ja muutenkin vauvan kanssa matkustamisen haluaa tehdä mahdollisimman mukavasti. Ei enää siis öitä Riikan lentökentän (yleinen välilaskupaikka) penkillä muutaman kymmenen euron säästämiseksi.

Lentokilometrien kompensointi myös kiinnostaa. Tämä on seuraava askeleeni kohti ekologisempaa elämäntapaa, sillä suomenmatkoista en voi luopua.



LENTÄMISEN JA EKOLOGISEN ELÄMÄNTAVAN RISTIRIITA 


Yksi asia minua on viime aikoina mietityttänyt paljon. Ekologisen elämäntavan ristiriita. Yksi esimerkki tästä on Béa Johnsson, joka tuottaa nelihenkisen perheensä kanssa vain litran jätettä vuodessa. Hän on Zero Waste -liikkeen pioneeri. Hänestä on tullut ekologisen elämäntavan superstara, joka pitää ympäri maailmaa luentoja. Lentäen. Ymmärrän, että asia menee paremmin perille live-esityksellä kuin Youtubesta videoita katsoen, joten sinänsä hänen lentämiset ovat perusteltuja. Mutta silti, en tiedä.... Samoin Leonardo Di Capriota on kritisoitu ympäristön puolestajapuhujana, joka tekee ympäristödokkaria helikopterilla ja lentokoneella lentäen. Puhumattakaan monista politikoista jotka puhuvat ilmaston lämpenemisestä ja lentävät sitten minkä ehtivät. Mikä on se balanssi, että hyvän tekeminen voitttaa saastuttamisen? Ei sitä voi mitenkään laskea.

MITEN LENTÄÄ MAHDOLLISIMMAN EKOLOGISESTI? 


Aivan järjetön kysymys, mutta koska maailma on globaali ja lentoliikennettä ei voi pysäyttääkään.

* Suosi suoria lentoja, kaikki välilaskut kuormittavat luontoa enemmän.

* Valitse lentoyhtiö, jolla on modernit lentokoneet. 

* Vältä lomamatkoja kauas.

* Maksa lennetyistä matkoista ympäristömaksu.

* Suosi mahdollisuuksien mukaan matkustamista junalla tai bussilla.

Vaikka lopettaisi lentämisen kokonaan, se ei tarkoita sitä, että ei voisi matkustaa ja tutustua uusiin kulttuureihin. Maailmaa voi avartaa myös ilman lentoliikennettä. Polkupyörämatkailu Euroopan halki, metsässä patikointi, junalla matkustaminen Venäjän läpi ja vaikka kävellen sata kilometriä toiseen kaupunkiin tuottavat taatusti ikimuistoisia kokemuksia. Toisesta kulttuurista tulevan ihmisen voi myös vaikka kutsua kylään ja vastavuoroisesti mennä hänen luokseen kylään. 

TERVEYSPALLEROT

12.1.2018
















Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa vuosi kuin sillä iänikuisella mantralla – terveellisillä elämäntavoilla. Nyt koitan syödä vähemmän sokeria ja enemmän terveellisiä ruokia. Sokerittomat herkut, jotka on nopea valmistaa kiinnostavat nyt kovasti!  

Nämä herkkupalat voivat olla täysin Zero Waste, jos onnistuu löytämään raaka-aineet bulkkina. Rusinat, kookoshiutaleet ja saksanpähkinät on täällä Ranskassa helppo ostaa bulkkina.   Suomessakin ainakin Punnitse & Säästä myy paljon raaka-aineita bulkkina. Hunajamme ostamme paikalliselta hunajantuottajalta lasipurkissa. Sitä lienee vaikea löytää bulkkina mistään?

Törmäsin vuosia sitten netissä uzbekistanilaiseen ruokabloggariinBlogisti kertoo kuinka uzbekistanilaiset ajattelevat haplaman eli näiden terveyspalleroiden  olevan erinomainen terveysruoka. Ja onhan pähkinät ja hunaja tunnetusti hyviä terveysruokia. Hän suositteleekin nautittavaksi kaksi palleroa päivässä. Nämä terveyspallerot ovat kuin luonnon omia karamellejä! Pallerot eivät ole ehkä kaikista esteettisemmästä päästä, mutta maku ennenkaikkea. Aijajajai että on hyviä! 

"Syö kaksi palleroa päivässä, jos haluat pysyä kauniina ja voimakkaana."


















AINEKSET (12-15 palleroa)
200 g saksanpähkinöitä
4-5 rkl hunajaa
200 g rusinoita
kookoshiutaleita

OHJEET
1. Murskaa saksanpähkinät. Rusinoita voi myös siinä samalla murskata.
2. Sekoita pähkinät, hunaja ja rusinat kulhossa sekaisin.
3. Muotoile massasta pieniä palloja. (Huom! massa on hyvin tahmeaa, joten käsien kastelu kylmään veteen auttaa asiaan…)
4. Kierittele pallerot kookoshiutaleissa.
5. Säilytä jääkapissa. Säilynee hyvin muutaman päivän.

KOTIMAISIA EKOLOGISIA INNOVAATIOITA

10.1.2018



Suomessa on valtavasti kaikenlaisia hienoja ekologisia innovaatioita, tapahtumia ja tempauksia. 
Keräsin tähän postaukseen kotimaisia innovaatioita, joihin olen netissä törmännyt viimeaikoina. Monet tekstit ovat suoraan kyseisen yrityksen nettisivuilta. Muutamat tekstit ovat puolestaan lehtiartikkeleista suoraan lainattua (suluissa lähde). 



P A K K A U S M A T E R I A A L I

Sulapac
" Taistelu mikromuovia vastaan synnytti pakkausinnovaation puuhakkeesta – Se muuttuu hajotessaan pelkäksi vedeksi, hiilidioksidiksi ja biomassaksi. "

 Sulapac valmistaa tuotteensa Suomessa alihankkijan tehtaalla. Pakkauksissa pääraaka-aineena käytettävä puuhake on peräisin pohjoismaisista kestävästi hoidetuista metsistä. (Maaseudun Tulevaisuus, koko artikkelin voit lukea tästä)


EcoFishBox

Stora Enson aaltopahvinen EcoFishBox on vastuullinen pakkaus alusta loppuun. Aaltopahvi on materiaalina täysin kierrätettävä ja raaka-aineena käytetään kotimaista puukuitua.

Aaltopahvisen pakkausratkaisun ympäristövaikutukset ovat kokonaisuudessaan selvästi pienemmät kuin styrox-kalalaatikon. Tutkimusten mukaan hiilidioksidipäästöt laskevat koko arvoketjussa vähintään 30 %, kun pakkausmateriaali vaihtuu styroxista aaltopahviin. (Kesko, koko artikkelin voit lukea tästä)


R O S K A N    V Ä H E N T Ä M  I N E N

Siistibiitsi
Siisti Biitsi -kampanja on Pidä Saaristo Siistinä ry:n rantojen siivoustalkookampanja. Kampanjan tarkoituksena on siivota rantoja, herättää kiinnostusta rantojen roskaisuustilanteeseen, kerätä tietoa rantojen roskaisuudesta, ja mahdollistaa konkreettisen ympäristötyön ja hauskan ulkoilupäivän yhdistäminen.


R U O K A   J A   R U O K A  H Ä V I K K I

Neighbourfood
Uusi suomalaisten tekemä aplikaatio ruokahävikin vähentämiseksi. Ideana on, että ylijäävästä ruoasta otetaan valokuva ja laitetaan myyntiin. Hinnat pidetään kohtuullisen alhaalla ja myyjä ei voi tehdä voittoa. Myydystä ruoasta 70%:a menee hyväntekeväisyyteen. Ideahan on vallan mainio! Vielä en ole päässyt testaamaan.

Kinkkutemppu

Ota joulunkinkun paistinrasvat talteen, kiikuta ne lähimpään keräyspisteeseen ja olet mukana tekemässä kaikkien aikojen Kinkkutemppua. Tänäkin jouluna suomalaisten joulukinkkujen paistinrasvoista valmistetaan uusiutuvaa dieseliä. Kinkkutempun tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Yhden kinkun rasvoilla voi ajaa henkilöautoa jopa kolme kilometriä. Ja kinkkuahan Suomessa syödään – 7 miljoonaa kiloa kinkkua joka joulu, jos tarkkoja ollaan. Joten eiköhän ryhdytä hommiin ja kierrätetä vähintään 100 000 suomalaisen kotitalouden kinkun paistinrasvat. Sillä tekisi jo paljon hyvää! Varmistetaan yhdessä, että tippaakaan paistinrasvaa ei päädy viemärin tukkeeksi.


Satokausikalenteri

Satokausikalenterin avulla löydät joka kuukausi ruokapöytääsi kauden parhaat kasvikset: hedelmät, vihannekset, marjat ja juurekset. Satokausikalenteri on hankittavissa suosittuna seinäkalenterina tai mobiilisovelluksena. 


T E K S T I I L I 

Pure Waste
Yritys kerää raaka-aineen suurten tuotantoalueiden tekstiiliteollisuudelta ja prosessoi tekstiilijätteen takaisin kuitumuotoon. Kierrätetty kuitu kehrätään langaksi ja jalostetaan edelleen neuloksiksi, kankaiksi, asusteiksi ja vaatteiksi. Yritys pystyy palvelemaan niin teollisuutta kuin kuluttajiakin pitkin koko arvoketjuaan. Yritys pyrkii tuotteillaan myös valistamaan kuluttajia ostopäätösten vaikutuksista. Kesän kuluttajauutuus on vedetön T-paita, jonka tuotannossa vettä ei käytetä lainkaan, vaikka perinteisen ensituotetun puuvillaisen T-paidan valmistamiseen käytetään jopa 2 700 litraa puhdasta vettä. ( Stjm, koko artikkelin voi lukea tästä)

Touchpoint

”Pohjoismaiden ensimmäinen ekologinen hoiva-alan työvaatemallisto”

Työ, jossa hoidetaan muita, on äärimmäisen arvokasta. Loimme pohjoismaiden ekologisimman työvaatemalliston ihmisille, jotka parantavat muita. Koska mekin välitämme. Asetimme rimamme korkealle: vain parhaita ja vastuullisia valintoja, jotka tekevät hyvää kaikille, myös ympäristölle. Vain kauniita ja funktionaalisia vaatteita, jotka on suunniteltu hoivatyöhön. Heal on mallisto, jonka ytimessä ovat moderni design ja laadukkaat ekomateriaalit. Se on jotain niin uutta, ettei vastaavaa ole vielä missään Pohjoismaissa! Mallistossa on käytetty muun muassa kangasta, joka voidaan kierrättää kankaaksi ja vaatteeksi 8 kertaa peräkkäin. Vastuullisesti tuotetut, luonnolliset ja rakkaudella suunnitellut vaatteet välittävät lämmön tunteen myös potilaalle.

T E M P A U S 

Lihaton lokakuu
Lopeta lihansyönti tai vähennä sitä merkittävästi lokakuun ajan. Haasta kaverisi mukaan. Vertaistukiryhmä sykkii somessa 24/7. Lihaton Lokakuu sai alkunsa, kun Docventuresin studiovieras Leo Stranius haastoi makkaransyöjä Riku Rantalan kuukauden lihattomaan ruokavalioon. Hätäpäissään mies lupautui. 


Hävikkiviikko

On arvioitu, että kaikkiaan  maailman ruoasta 25-30 % päätyy roskiin. Osa ruoasta jää maahan, osa matkalle, osa myymättä kauppaan tai ravintolaan. Kuusi prosenttia ostetusta ruoasta päätyy syömäkelpoisena roskiin,  samoin joka kymmenen vihannes tai hedelmä. Jokainen meistä heittää vuodessa ruokaa roskiin keskimäärin  20-25 kiloa, satojen eurojen arvosta.
Ruokahävikkiä vastaan ei tarvitse taistella otsa hiessä. Jos jokainen kotitalous ostaisi vähän viisaammin, käyttäisi kaappiin vanhenevat tuotteet ja hyödyntäisi ylijäämäruoan, meillä olisi parempi maapallo, vähemmän nälkäisiä ja enemmän rahaa käytössämme. 
Silloin voisimme nauttia ruoasta vielä vähän täydemmällä sydämellä  ja puhtaammalla omallatunnolla.
Älä osta mitään päivä
Älä osta mitään -päivää vietetään joka vuosi marraskuun viimeisenä perjantaina. Teemapäivä haastaa meidät pohtimaan jokapäiväisiä kulutuspäätöksiämme ja niiden vaikutuksia ympäristöömme.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Kaikki hienot kotimaiset innovaatiot eivät mahtuneet tähän postaukseen. Aihe on niin suuri, että pilkon sen pienempiin osiin myöhemmin. Postauksia suomalaisista ekologisista yrityksistä siis tulossa tänä talvena / keväänä. Saa vinkata myös muista kotimaisista innovaatioista. :) Etenkin tekstiili innovaatioista! 

MITÄ KUULUU VAATELAKOLLE?

2.1.2018



Kohta olen vaatelakkoni puolessa välissä. Se on sujunut hyvin, pientä poikkeusta lukuunottamatta. Ostin itselleni vahingossa yhdet uudet tohvelit. Niitä kun on vaikea löytää käytettyinä. Olin oikeastaan unohtanut vaatelakkoni ja olin suuremmassa marketissa ostoksilla. Vauvalle ostin myös kahdet sukkahousut uutena. En valitettavasti löytänyt niitäkään käytettynä, joten päätin tehdä pienen poikkeuksen.

Tohvelit ja sukkahousut ovat melko välttämättömiä vaatteita, joita ei vaan löydy käytettynä. Ilman niitäkin tulisi toimeen, mutta en näe syytä kärvistellä, joten nämä poikkeukset sallittakoon. Seuraavan puolen vuoden aikana koitan olla tekemättä mitään pieniä poikkeuksia. Nyt alkoi muuten alennusmyynnit. Huh, minun ei tarvitse mennä sinne!

Vaatelakkoilu on mielestäni melko helppoa. Koska en seuraa juurikaan muotia, enkä etsi vaateinspiraatiota netistä tai lehdistä. Tosin, olen huomannut, että jos näen jossakin kadulla ihmisen jolla on kivat vaatteet, laukku tai kengät, alkaa shoppailu kiinnostaa. 

Haaveilen nyt uudesta repusta, kengistä ja farkuista. Minun pitäisi odottaa ensi kesään saakka, sillä noita on mahdotonta perustella välttämättöminä hankintoina. Uudet aurinkolasit myös kiinnostaa, sillä vanhat ovat raihnaiset ja niiden UV-suoja taitaa olla huono, jos niissä edes on sellaista. Aurinkolasit eivät muuten ole vaate tai kankaasta tehty asuste. Hahaaaa, minähän voin ostaa ne! Joo vaatelakkoilu on ihan peace of cake. :D

Päätin äskettäin, että koko tammikuun olen ostolakossa. Aurinkolasit saavat siis odottaa helmikuulle. En siis osta mitään muuta kuin ruokaa ja aivan välttämättömiä asioita, kuten lääkkeitä jos tarvitsee. Ostan vain välttämätöntä ruokaa, en siis herkkuja. No saimme joululahjaksi paljon suklaata ja muita herkkuja, joten herkkujen ostamattomuus on nyt helppoa. 


© Trashless. Design by Fearne.