MARRASKUUN KOOSTE

2.12.2017

Miten Zero Waste- haaste etenee? Tässä muutamia sekalaisia asioita marraskuulta.

Aloitetaan vaikka ensin kylpyhuoneesta. Vanupuikot ja vanulaput loppuivat, joten nyt käytämme kestoja. Niiden käyttäminen on osoittautunut helpoksi. Miksi ihmeessä olen ikinä edes käyttänyt muita. Emme ole vielä siinä vaiheessa, että tekisimme hammastahnamme itse tai emme käyttäisi shampoota. En usko, että menemme edes niin pitkälle. 

Viestittelin erään blogini lukijan kanssa tässä jokin aika sitten, siitä, milloin voi kutsua itseään zeroweistaajaksi. Jos kuitenkin ostaa tuotteita muovipurkeissa ja kierrättää ne. Täysin roskaton elämä on mahdotonta. Ja vaikka kuinka yrittäisi elää roskattomasti, tulee joskus päiviä, jolloin ei ehdi, jaksa tai huvita. Mielestäni itseään voi kutsua zeroweistaajaksi, jos pyrkimyksenä on vähentää roskia. Kukin omalla tyylillään ja omien mahdollisuuksien mukaan. Se, että emme voi tehdä kaikkea, ei tarkoita sitä, että emme voisi tehdä jotakin. 

Viime aikoina elämä on ollut hyvin kiireistä, joten olen toisinaan ostanut nopeasti ruokaa muovisissa paketeissa. Zero Waste -pikaruokapaikoille olisi täällä tarvetta!

Hion parhaillani liiketoimintasuunnitelmaani. Tarkoituksenani on perustaa Zero Waste -aiheinen yritys ensi keväänä. Juuri mietin, että miten lumipallon lailla puolessa vuodessa asiat ovat edenneet nyt tähän, että minulla on businessidea. En olisi voinut puoli vuotta sitten kuvitellakaan jotain tälläistä. Hah.

Katsoin hetki sitten Arten dokkarin teollisten tekstiilituotteiden sisäilmaan päästävistä myrkyistä. Tälläisiä tekstiiltuotteita ovat esim. matot ja sohvat, joihin on laitettu paljon palamisen estävää ainetta. Dokkarissa näytettiin esimerkki myös siitä, kuinka Amerikassa myytiin 60-luvulla vauvojen yöpaitoja, joissa käytettiin myrkyllisiä aineita, joka estää niitä syttymästä tuleen. Tämä aine kiellettiin myöhemmin vauvojen yöpaidoissa. Mutta samaa ainetta löytyi puolestaan nyt 2000-luvulla vauvojen imetystyynyistä.

Dokkarissa pohdittiin sitä hyvin, että miten paljon voimme panostaa turvallisuuteen samalla oman terveytemme vaarantaen. Onko siis järkevää, että matto ei millään voi syttyä palamaan, mutta samalla se levittää sisäilmaan haitallisia myrkkyjä.

Apua, meidän matot ja sohva. Niissä on varmasti myös näitä kemikaaleja. Onko jollain tiedossa, mistä ja mitkä matot sisältäisivät mahdollisimman vähän näitä myrkkyjä? Räsymatot?Kierrätetyistä tekstiilituotteista on ainakin pesun mukana pahimmat myrkyt ehtinyt haihtua. Huh!





Lähetä kommentti

© Trashless. Design by Fearne.