TURSUVANPURSUVA YLTÄKYLLÄISYYS ON VASTENMIELISTÄ

30.11.2017




Minulla ei ole tapana paasata, mutta nyt on niin painavaa asiaa, että ilman paasausta tästä ei selvitä. ;) Olin yksillä illallisilla. Siellä oli valtavasti ruokaa. Oli eri maista tuotuja hienoja ruoka-aineita.  Kuunnellessani muiden juttuja en meinannut pysyä perässä, että miten monessa maassa ihmiset olivat oikein matkustaneet viimeisen parin kuukauden sisällä. Nuorempana olisin varmasti ajatellut, että vau, noilla on varaa matkustaa, syödä hienoja ruokia ja pukeutua kauniisiin merkkivaatteisiin. Nyt tämä kaikki näytti minusta enemmänkin yököttävältä oman egon nostamiselta. 

Nykyään meillä on aivan liikaa. Niin paljon, että siinä ei ole enää mitään järkeä. Samalla leipäjonot kasvavat! Ihmiset elävät omissa kuplissaan omine omaisuuksineen. Missä yhteisöllisyys? Kyllähän sitä yritetään elvyttää erinäisin tempauksin. Kun omistaa tarpeeksi, voi itsensä eristää toisista ihmisistä. Melkein kaiken voi ostaa. Ei tarvitse lainata, ei tarvitse toisten apua.

Ei ihme, että Konmari on aikamme guru. Ihmiset ovat väsyneitä tavaraan. Väsyneitä itsensä eristämiseen toisista. Odotahan vain kohta tulee joku toinen guru, joka kertoo miten älypuhelinta tulee käyttää. 

Ranskassa ylikulutuksen vastaliikettä kutsutaan vapaaehtoiseksi yksinkertaisuudeksi. Simplicité volontaire tai décroissance. Tämä ei ole sama asia kuin downshiftaus. Töistä ei siis oteta lomaa tai sanota itseä irti ja lähdetä Thaimaaseen. Ei varsinkaan nyt, kun kaikki työ on kiven alla. Vapaaehtoinen yksikertaisuus tarkoittaa sitä, että tyydytään vähempään, kuin voisimme itsellemme ostaa. 

Työn tekemisen lopettaminen ei kuulu vapaaehtoiseen yksinkertaisuuteen (hoi taloustieteilijät, ei ole tarkoitus romuttaa kapitalismia, vaan vaihtaa suuntaa). Freud totesi, että hyvä mielenterveys on kykyä rakastaa ja tehdä työtä. Olemme hukassa ilman rakkautta ja päivittäistä tekemistä. Muutoin vajoamme johonkin epämääräiseen tilaan. Ehkä masennumme. 

Katsoin Ylen Minimalismi-ohjelman. Eräs ohjelmassa esiintynyt filosofi totesi, että hän on tyytyväinen elämäänsä kun hänellä on kaikki tarpeellinen, mutta ei mitään ylimääräistä.  Platon taisi olla aikoinaan samoilla linjoillaTämä oli mielestäni hieno lause, johon pitäisi pyrkiä. 

Uskon, että vapaaehtoisesta yksinkertaisuudesta on tulossa uusi liike. Tai se on jo sitä. Ainakin Ranskassa. Täällä on aiheen ympäriltä useita kirjoja, lehtiä sekä sanomalehtiä. Tämä ei myöskään ole sama asia kuin viherpesu. Sitäkin Ranskassa on paljon. 

Tämä on yksi syy miksi aloitin vuoden vaatteiden- ja kemikaalien ostolakonOstamattomuus kasvattaa ihmistä. Tai näin minä ainakin luulen. Sillä nyt pitää löytää muita keinoja täyttää elämän tyhjät aukot. Toisaalta ostamattomuuteen tottuu ja siinä ei ole mitään kovin ihmeellistä. Se on ehkä tärkein oivallukseni tähän mennessä. 

Tulen duunariperheestä, jossa rahaa ei ole koskaan ollut liikaa. Olen itse maksanut omat opiskeluni, matkani, vaatteeni ja vuokrani 17-vuotiaasta lähtien. En ole saanut yhtään ainutta lomamatkaa. En ylimääräistä tavaraa tai vaatteita, vain sen verran millä pärjää. Menin töihin 15-vuotiaana, jotta voisin ostaa kännykän, jollainen kaikilla luokkatovereilla oli.

Olen kovalla työllä koittanut elää kuten muut. Matkustaa, kuluttaa, ja ostaa aina vaan lisää. Olen ajatellut, että tähän tulee pyrkiä. Nyt kun olen aikuisena päässyt maistamaan makeampaa elämää.  Ei se minua kiinnosta yhtään. Oikeastaan koen olevani hukassa mitä enemmän kulutan ja matkustan. Se ei ole osa minua, eikä koskaan ole ollut. Joten vapaaehtoinen yksinkertaisuus sopii minulle paremmin. 

Mielestäni vapaaehtoinen yksinkertaisuus on raikas tuulahdus tähän tunkkaiseen tavarapaljouteen. Se on rikasta elämää toiset ihmiset huomioon ottaen. Tursuavanpursuava yltäkylläisyys on sooooo last season!

Peace!



Lähetä kommentti

© Trashless. Design by Fearne.