LOKAKUUN KOOSTE

1.11.2017



Tervemenoa lokakuu. Se meni miten meni. Tein muutamia ekologisia parannuksia, mutta myös epäekologisia hairahduksia. Lokakuussa pohdin erityisesti ekologisen elämäntavan ristiriitaisuutta.  Ja myöskin sitä, että emme edes aina tiedä, mikä lopulta on ekologisin vaihtoehto. Vaikka kuinka tiedostavia kuluttajia yrittäisimmekin olla. 

Selailin eräs päivä Instagrammia eri hakusanoilla inspiraatiota etsien. Törmäsin kuvaan muovimukista ja muovipillistä rannalla. Valo ja asetelma olivat kivat. Kuvasta pystyi aistimaan, että nyt ollaan lomalla tropiikissa. Kaukana kylmästä loskasohjosta. Huomasin, että eräs ekologiseen elämään vihkiytynyt suomalainen yritys oli tykännyt kuvasta. Katsoin kuka kuvan oli ottanut. Ja kuinka ollakaan kuvan ottaja itseasiassa työskentelee tässä yrityksessä. Ai että minua sitten ärsytti!  Mietin, onko tuo ekologisen elämäntavan yritys feikki. Kaukoloma (lentokoneella), muovimuki  ja muovipilli eivät mitenkään mahdu ekologiseen elämäntapaan. Ristiriitaista!

Kunnes tajusin, että olen itsekin ristiriitainen tapaus. En todellakaan elä täydellistä ekologista elämää. Ja sellainenhan ei ole edes mahdollista. Saati mielekästä. Vaikka en tykkää Instagrammissa muovimukeista, niin minulla on omat muovimuki "virheeni". 

Jos oikeasti haluaisi elää täysillä ekologista elämää, pitäisi luopua paljosta. Eikä se välttämättä edes olisi lopulta paras vaihtoehto. Toisinaan on vaikea tietää, että mikä vaihtoehto lopulta on se ekologisin. Matkassa on niin monta eri muuttujaa. Pohdin hiljattain sitä miten voisimme tehdä mahdollisimman eettiset, ekologiset ja terveelliset ruokaostokset. Huomasin eri lähteitä lukiessani miten loputon suo ekologinen elämä lopulta on. Täydellisyyteen on turha pyrkiä. Oikeastaan tärkeämpää on oman kuluttavan elämäntavan tiedostaminen ja pyrkiminen kohti ekologisempaa elämäntapaa. Pikkuhiljaa olemme pisteessä, jossa esim. muovipusseja ei enää myydä ollenkaan ruokakaupoissa (Ranskassa on jo näin). 

Muutama päivä sitten Helsingin Sanomissa oli loistava artikkeli mm. ekologisten valintojen ristiriidasta. Hesarin artikkelissa toimittaja toteaa, että ihmisten periaatteiden ja tekojen välinen ristiriita ärsyttää monia

Puhutaan B-tyypin dilemmasta, jossa ihminen toimii omia eettisiä arvojaan vastaan. A-tyypin dilemma puolestaan tarkoittaa sitä, että henkilö ei tiedä miten toimia. B-tyypin dilemma on ikävä henkilölle itselleen. Toisia se voi ärsyttää tai jopa riemastuttaa. Voimme juoruilla ja paheksua toisten ristiriitaisuutta ja kiillottaa samalla omaa sädekehäämme.

Toimittaja kysyi muutamilta ihmisiltä, milloin periaatteiden ja tosielämän ristiriita ärsyttää eniten. 

" Eniten ärsyttävät nämä: Ihmiset, jotka lentävät Pattayalle viisi kertaa vuodessa mutta arvostelevat silti toisten autoilua. Muiden lihansyönnistä mussuttavat vegaanit, joilla on lemmikkinä lihaa ahmiva koira. Kehitysyhteistyötä tekevät ja epäitsekkäinä auttajina esiintyvät ihmiset, joilla on eksoottisissa komennuskohteissaan isot palkat, appelsiinipuut ja koppalakkinen autonkuljettaja. Helsinkiläiset, jotka ylpeilevät maalaisille kaupunkiasumisen ekologisuudella, vaikka ovat itse valinneet asuinpaikkansa siksi, että Helsingissä on parhaat baarit, teatterit ja työpaikat. Luontoa ei sitä valintaa tehtäessä ole mietitty sekuntiakaan. "

Lopulta toimittaja toteaa, että miksi Suomi ei voisi asettaa sääntöjä, jotta ekologinen elämä olisi helpompaa. 

"Päättäjät, voisitteko laatia lisää sääntöjä? Nostaa lentoveroja? Tai, kuten eräs ystäväni ehdotti, määrätä jokaiselle maksimimäärän lentomaileja? Kolmen vuoden välein kaukomaille ja kerran vuodessa Eurooppaan. Ne, jotka haluavat matkustaa enemmän, voisivat ostaa lento-oikeuksia Suomessa viihtyviltä. 

Pyhimystä minusta ei saa, mutta jos tulisi pahiksen sijaan vain puolipaha. "

Ehkä en ole ekologisen elämän suhteen ihan pahis, mutta en nyt ihan hyviskään. 

Missä arjen pienissä valinnoissa minulla on petraamisen varaa?

* Syön eläinperäisiä tuotteita (mutta vähän tai kohtuudella, joskus ehkä vähän liikaakin).

* Lennän kerran tai kaksi vuodessa Suomeen.

* Ostan juomaveden suuressa muovipullossa, koska meidän hanavesi ei ole puhdasta. Kierrätän toki pullot. 

* Olen perso makealle (jos tarjolla on siis keksejä yksittäispakattuna, minun on vaikea kieltäytyä).

* Juon kahvia ja syön suklaata.

* Helpottaakseemme elämää, me ostamme joskus noutopizzaa. Joku voisi kehittää kestävän pizzalaatikon!


On myös paljon muita epäekologisia valintoja joita teen (ehkäpä ihan päivittäin). 



Missä arjen pienissä valinnoissa olen mennyt parempaan suuntaan?

* Minulla eikä perheelläni ei ole autoa, Käytämme autoa vain pari kertaa vuodessa.

* Asumme pienessä kaupunkitalossa. Neliöitä ei ole liikaa, mutta kuitenkin sen verran, että sopu säilyy (70 neliötä kolmelle). 

* En shoppaile vaatteita uutena. 

* Pyrin ostamaan kaiken muunkin tavaran käytettynä.

* Matkustamme lentokoneella vain Pariisi-Helsinki-Pariisi välin kerran tai kaksi vuodessa.

* Ostamme suurimman osan ruoastamme ilman pakkausta.

* Kierrätämme.

* Meillä on kerran tai kaksi kertaa viikossa lihapävä. Muita eläinperäisiä tuotteita syömme vähän tai kohtuudella. 

Listaan voisi lisätä paljon muita pieniä ekotekoja, mutta näistä myöhemmin blogissa lisää. 


Lukijamäärät ovat muuten kasvaneet paljon heti sen jälkeen kun perustin Instagrammin. Lieneekö näillä jotain tekemistä keskenään. ;) Kivaa, teitä lukijoita onkin muuten siellä Suomessa paljon enemmän. Kiitoksia! 



2 kommenttia

  1. Moikka, hyvää pohdintaa!

    Ei liene epäselvää, että mihin b-ryhmään sitä itse lupsakasti solahtaa kyynisyyden kanssa, mut mie oikeasti olen vähän alkanut kahdehtimaan sitä sellaista puhdasta sinisilmäisyyttäkin, että uskois että on joku oikeasti ekologinen ideaali olemassa ja hyvillä mielin menis sitä kohden sulkien tajuntansa realiteeteilta. Siinä on jotain mielettömän hienoa, puhdasta ja arvokasta siinäkin. Sellaista "lapsenuskoon" verrattavaa.

    Aina en ehkä ihan hyväksy sitäkään, että hyökitään sellaisen viattomuuden kimppuun ilkeästi vaikka itsesensuurin ja muun kivan nimissä teen sitä lapselliselle osalleni itsekin ;)

    - Aino

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Joo kyllä olisi hienoa toisinaan sulkea pois kaikki realistiset asiat tämän asian tiimoilta. Sitä haluaa tietää koko ajan enemmän, mutta samalla olisi ehkä toisinaan parempi olla tietämättä enempää. :D

      Poista

© Trashless. Design by Fearne.