MITEN TEHDÄ MAHDOLLISIMMAN EETTISET, EKOLOGISET JA TERVEELLISET RUOKAOSTOKSET?

14.10.2017




Ruokaostokset ja kuluttaminen ovat asumisen ja liikkumisen ohella yksi suurimmista ympäristöä kuormittavista asioista. Ruokaan liittyy myös pitkä liuta eettisiä kysymyksiä niin eläinten oloista kuin ihmistenkin. Maailmassa ruoka tappaa enemmän kuin koskaan ennen. Ylipaino ja elintapasairaudet ovat maailmanlaajuinen ongelma ja todennäköisesti ne vain lisääntyvät. Mitkä olisivat ihanteelliset eettiset, terveelliset ja ekologiset ruokaostokset? Aihe on valtavan suuri ja tähän on vaikea löytää tyhjentävää vastausta. Asia ei ole ollenkaan simppeli ja on todella monia asioita, joita pitää ottaa huomioon. Oi, hei miksi algorytmit ei laskisi asiaa puolestamme ja joku insinööri kehittäisi tästä aplikaation?


Mitä asioita pitää ottaa huomioon?

Viljelytapa (luomu / tehotuotanto)
Luomu- ja lähellä tuotettu ruoka kuulostavat äkkiseltään itsestäänselvästi ekologisemmilta ja paremmilta vaihtoehdoilta. Eikö? Ympäristömyrkyt eivät kuulu viljelyyn eikä pitkiä kuljetusmatkojakaan synny. Toisaalta juuri myrkkyjen puute voi aiheuttaa sadon pilaantumista, jonka vuoksi syntyy paljon hävikkiä. Maapallomme väkiluku myös kasvaa huimaa vauhtia. Suuria massoja ruokkiakseen tarvitaan myös suuria viljelyaloja. 

Tutkija Erik Hermansenin mukaan luomutuotannolla voi olla pitkällä aikavälillä parempi vaikutus maaperän kestävyyteen, toisaalta sato on heikompi. Tämä puolestaan johtaa siihen, että peltoalaa tarvitaan enemmän, jolloin metsiä pitää kaataa enemmän. Tämä taas on haitaksi pohjavedelle ja luonnolle. Geenimanipulaatiolla on huono kaiku ihmisten korvissa. Geenimanipulaation avulla viljely rasittaa vähemmän ympäristöä ja mahdollistaa suuremman massan ruokkimisen. 


Käytetyt ympäristömyrkyt ja kemikaalit
Kemikaalit ovat haitaksi niin ympäristölle kuin ihmiselle. Toisaalta tämä mahdollistaa sadon säilymisen paremmin ja suuremman massan ruokkimisen. Ympäristömyrkyt ovat haitallisia erityisesti niille ihmisille jotka työskentelevät näillä tiloilla. Myös heille jotka asuvat lähellä. Tämä johtaa puolestaan pohtimaan taas ruoan eettisyyttä. 

Kuljetusmatkat ja miten ruoka kuljetetaan kotiin
Rahtilaivalla kaukaa tuodut banaanit eivät kuormita luontoa niin paljoa, kuin voisi kuvitella. Sen sijaan meidän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, millä ne banaanit sieltä kaupasta haetaan. Eli ns. viimeiseen kilometriin. 

Kotimaiset tomaatit kasvihuoneessa kuluttaa enmmän ympäristöä kuin kaukaa tuotu avokado. Toisaalta kaukaa tuoduissa kasviksissa maku ei ole niin hyvä kuin lähellä kasvaneissa. Kysymykset eettisyydestä, ympäristömyrkyistä ja terveellisyydestä myös heräävät kaukaa tuotujen tuotteiden kohdalla.

Lihantuotannon ympäristöpäästöt
Yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan kymmenisen kiloa kasviskunnan tuotteita rehuna. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että tarvitaan uutta maa-alaa, jolloin metsiä pitää kaataa. Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Straniuksen mukaan ympäristötietoinen kuluttaja ei osta naudanlihaa, juustoa, maitotuotteita eikä sianlihaa. Mikäli haluaa syödä eläinproteiineja – poro, riista ja kala ovat parempi vaihtoehto. Ympäristön kannalta huonoin valinta on lammas ja eläimiä ajatellen broileri. 

Ihmisten kohtelu (palkat, työolot jne..)
Kuten kaikki tietävät, me länsimaalaiset voimme elää yltäkylläistä elämää kaukana olevia ihmisiä "orjuuttaen". Kahvi, kaakao, tee, eksoottiset hedelmät ja monet muut kaukaa tuodut raaka-aineet eivät aina ole valmistettu ihmistä kunnioittaen. Palkat ovat huonoja ja töitä paiskitaan aivan liikaa. Työolosuhteet ovat kyseenalaisia ja terveydenhuoltoa ja muita meille länsimaalaisille tuttuja juttuja ei noudateta. Reilun kaupan tuotteet ovat parempi vaihtoehto, sillä työntekijä on saanu työstä inhimmillisen korvauksen.

Eläinten kohtelu
Onko eettistä tappaa eläin syötäväksi? Kaikista ihmisistä tuskin saa vegaaneja, mutta ainakin tehotuotanto pitäisi lakkauttaa.

Terveellisyys ja maku
Ylen artikkelin mukaan lähellä tuotetut vihannekset ovat terveellisempi vaihtoehto kuin kaukaa tuodut. Multaporkkanoista ja kasvimaalta saa hyvän mikrobialtistuksen. Se vahvistaa puolustuskykyä ja ennaltaehkäisee allergioita. Sesongin mukaan syöminen on ekologisempaa ja kasvikset ovat paljon maukkaampia. Meidän ei tarvitse ostaa kaukaa tuotuja mauttomia tomaatteja talvella. Tomaateista voi hyvin tehdä kesällä kastiketta ja säilöä talven varalle. 

Pakkaukset vs. bulkki
Moneen kertaan pakattu tuote saastuttaa luontoa. Pakkaukset täytyy tehdä ensin luonnonvaroista, ylläpitää koneita joilla niitä tehdään, sen jälkeen kuljettaa ne ympäriinsä ja lopulta taas kuljettaa ja viimeisenä tuhota ne tai tehdä uutta materiaalia. Bulkki on ekologisempi vaihtoehto, mutta on olemassa joitakin tuotteita, jolloin muovi tai pakkaukset ovat perusteltuja. 

Hinta
Tuote ei myöskään saisi olla kallis. Mutta jos tuote on liian edullinen, se herättää epäilyjä tuotteen eettisyydestä.


Mikä olisi ideaalitilanne?

Mikäli haluaisi noudattaa täysin eettistä ja ekologista ruokaostoksia. Pitäisi ryhtyä fennovegaaniksi. Siis vegaaniksi, joka ei syö mitään eläinperäistä ja vain kotimaista ruokaa.  Ruoan valmistus tapahtuisi aurinkoenergialla ja jääkaappia tai uunia ei olisi. Mikään ruoka ei olisi pakattu ja se haettaisiin polkypyörällä. Kyllä tästä varmasti voisi mahdollisesti saada myös ihan terveellisen ruokavalion. Hankalaa se kyllä olisi.


Tiede lehden artikkelin mukaan ekologista on: 

Suosi näitä:
- luonnonmarjat ja sienet
- avomaatuotteet
- riista ja luonnonkalat
- kana
- valmistus mikroaaltouunissa 

Vältä näitä:
- naudan- ja lampaanliha
- juustot
- riisi
- automatkat ruokakauppaan
- hävikki
- ruoanvalmistus uunissa


Trashleshin lista ekologisista, terveellisistä ja eettisistä tuotteista:

Mitä vältellä?

Eksoottisia hedelmiä (avokado, banaani,  ananas  jne...) (kohtuudella reilunkaupan tuotteita)

purkkitonnikalaa

kahvi, tee ja kaakao (kohtuudella reilunkaupan tuotteita)

suklaa ja karkit

pakatut leivonnaiset, keksit jne..

alkoholi (pari viinilasia viikossa on joidenkin mukaan hyväksi;))

limsat

naudan liha

tehotuotettu liha

riisi

säilykkeet

einekset

puolivalmisteet

valmiit salaatinkastikkeet, kastikkeet

valmisruoat

pitkälle prosessoidut ruoat

sokeri

automatkat kauppaan


Mitä suosia?

kotimaiset marjat 

kaura,  ruis, ohra, tattari, jne...  lähellä tuotettu ilman pakkausta

tuore leipä ilman pakkausta

täysjyväpasta lähellä tuotettu ilman pakkausta

lähellä tuotettuja täysmehuja kohtuudella omaan lasipulloon

järvikala

kotimainen riista

kotimaisia satokaden kasviksia ja hedelmiä

juustoa, jugortteja ja muita maitotuotteita kohtuudella

öljyä

pähkinöitä ja siemeniä

pieniä herkutteluhetkiä tuoreilla leivonnaisilla, kakuilla ja kekseillä (itsetehty)

kotimainen hunaja kohtuudella

villiyrtit ja villikasvikset


Tämä lista on eräänlainen ideaali. En siis noudata tätä ihan tälläisenään. Oi, huomaan sukeltaneeni melkoiseen viidakkoon... En ole ihan varma onko tämä lista paras mahdollinen näillä kriteereillä. On niin paljon erilaisia asioita, jotka pitää ottaa huomioon.  Siitä olen kuitenkin varma, että koen tarpeellisemmaksi tukea pienen maanviljelijän elinkeinoa kuin suuren, joka rikastuttaa halpatyövoimalla yhden ihmisen. 

2 kommenttia

  1. Suo siellä, vetelä täällä. :D Lampaan lihakin on "paranee", jos se on luonnonlaidunlihaa.

    Mielenkiintoista pohdintaa, kiitos!

    Viimeisen päälle ekologinen syöminen on vaikeaa, mutta toisaalta ne ensimmäiset muutokset "tavallisesta" ruokavaliosta on helppo tehdä. Ja siinä auttaa, yllätysyllätys, ravitsemussuositukset: vähennä punaista lihaa ja kovaa (maito/liha) rasvaa, lisää marjoja ja vaihtele kalalajeja (niin osuu helpommin joskus niihin järvikaloihinkin). Ja älä ylensyö kaloreita. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, niimpä tämä onkin loputon suo. :D Se on totta, että alkuun pääsee hyvin ravitsemussuosituksia noudattaen – tulee syötyä terveellisesti ja ekologisesti.

      Poista

© Trashless. Design by Fearne.