ZERO WASTE RANSKASSA

24.9.2017

Ranskassa Zero waste -elämäntapa alkaa näkyä ja kuulua yhä enemmän. Vielä se on kuitenkin pienen porukan juttu, kuten kasvissyönti tai veganismi. Mutta zeroweistaamisen yleistymisestä on havaittavissa merkkejä. 

Eilen olin suuressa supermarketissa etsimässä suppiloa (en ostanut mitään hehhhh) ja huomasin keittiövälinevalikoiman muuttuneen. Hyllyihin oli ilmestynyt ekologisempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja kertakäyttökulttuurin luomien tuotteiden rinnalla. Kaupasta löytyi mm. puisia tiski- ja siivousharjoja.  Puisten, keraamisten, lasisten ja teräksisten keittiövälineiden määrä oli lisääntynyt.  Toisin sanoen hyllyillä oli enemmän luonnonmateriaaleja ja vähemmän muovia. Kun muutokset alkavat näkyä supermarketeissa, voidaan ajatella, että kulutuskäyttäytyminen on muuttunut / muuttumassa. Joissakin supermarketeissa on tänä vuonna alettu myydä myös bulkkina kuivatuotteita. 


Ranskassa kiellettiin viime vuonna kokonaan muovipussien käyttö kasvis- ja vihannesosastoilla. Ruokakaupoista ei voi myöskään ostaa muovipusseja. Paperisia kasseja sekä kestokasseja voi ostaa ruokakaupoista. En ole koskaan nähnyt kenenkään ostavan paperikassia, koska kaikilla on mukana omat kestokassit tai sitten sellainen vedettävä ostoskassi. Muoviset hedelmäpussit on korvattu paperisilla tai biohajoavilla pusseilla. 

Monet ihmiset ostavat torilta ruokansa. Erityisesti vanhempi sukupolvi. Olen pistänyt merkille että todella monet vanhemmat ihmiset ojentavat myyjälle omat pussinsa. Kananmunia ostaessa useilla on omat kennot mukana. He ovat ehkä aina tehneet näin. Joka torstai lähden torille ostamaan ruokaa vauvan kanssa. Mieheni käy puolestaan lauantaina torilla. Maanantaina käyn yleensä luomukaupassa ja supermarketissa. Pystyn tekemään noin 90 prosenttia ruokaostoksista ilman pakkauksia. Jätettä siis kertyy ruokaostoksista nykyään paljon vähemmän. 






Ruoka on ranskalaisille intohimo ja tärkeä puheenaihe. Vihanneksien pitää olla priimaa ja ruokaa ei sovi syödä miten sattuu. Ruokahetkeä pitää arvostaa ja nauttia ruoasta. Mieluiten kauan ja hyvässä seurassa. Kaduilla ei juurikaan näe ihmisiä syömässä kävellessä sämpylää tai napostelemassa sipsejä. Ruokahetki on eräänlainen rentoutumisen muoto, jolloin ei ole kiire mihinkään. Kiire luo paljon muovisia pakkauksia. Niitä ei tarvita kun ei ole kiirettä. Ja kyllä ne ranskiksetkin käy töissä ja tekee kotitöitä. :)

Ranskassa on monia ekologisia eleitä, mutta silti jätettä kertyy vuodessa yli Euroopan keskiarvon.
Eurostatin mukaan Ranskassa jätettä kertyi 511 kilogrammaa henkeä kohti vuonna 2014. Ehkä yksi selitys tälle voi olla kaupasta ostettu vesi. Pulloista ei myöskään saa panttia. Muovi kierrätetään pahvin ja metallipurkkien kanssa samassa pussissa. Suomessa samana vuonna kertyi jätettä 482 kg ja EU:n keskiarvo oli 474 kg henkeä kohti.



Ranskassa monet ihmiset ostavat ruokansa pienistä kivijalkakaupoista. Patongit haetaan yhdestä leipomosta, toisesta leivonnaiset. Vihannekset torilta, liha omasta kaupastaan ja juustot toisesta. Pieniä artisaanikauppoja on pilvin pimein.  Tosin suuria automarkettejakin on kaupunkien laidoilla. Niistä haetaan täydennystä. Tai no kyllä nykyään monet tekevät niissä kaikki ruokaostoksensa. Mekin teimme vielä vähän aikaa sitten. 

Toki kivijalkakaupoissa menee vähän enemmän rahaa. Mutta kokonaiskuvassa me säästämme rahaa zeroweistatessa. Ruokaostoksiin meillä menee noin 20% enemmän rahaa. Kemikaalituotteisiin meillä menee puolestaan noin 80 prosenttia vähemmän rahaa kuin ennen. Vaatteisiin ja tavaroihin meillä menee todella paljon vähemmän. Joten meillä siis säästyy rahaa.  Teen vielä jossain vaiheessa oman postauksen tarkemmista laskelmista. Kuten monet ihmiset, pidän shoppailusta. Minusta on kiva hypistellä tuotteita ja katsella niitä. Olen huomannut, että voin tutkia myös kivijalkakauppojen ruokatuotteita ja ostaa niitä ja jättää vaatekaupat kokonaan väliin. :D

Ihmettelen sitä keskustelua, että ruokaa pitää pakata jotta se säilyy. Miten sitten ennen Suomessa tehtiin ruokaostokset? Nyt asukasmäärä on suurempi ja työ erilaista. Ei ne ole mielestäni hyviä argumentteja. Monissa maissa oli 50 vuotta sitten asukkaita moninkertaisesti enenmmän kuin Suomessa ja silti maatalous toimi. Ei ollut hypermarketteja prosessoituine ruokineen. Työ on joo erilaista, mutta tähänkin on varmasti ratkaisu. Miksi Suomessa pakkauksettomia ruokaostoksia perustellaan niin hanakasti sillä, että muuten tulee ruokahävikkiä? En oikeasti ymmärrä tätä. Joku näissä perusteluissa mielestäni mättää. Onko jollain taholla rahaa kiinni pakkaustuotannossa, jonka vuoksi tässä asiassa ei voida edetä? Vai olenko ihan metsässä?

Miksi Suomessa on vielä kaupoissa muovipusseja? Miksi meillä pitää olla edes olemassa suuria automarketteja? Miksi kaikki ruoka ei voitaisi ostaa pienistä kivijalkakaupoista, joita olisi joka nurkan takana? Ihmisille olisi töitä. Pienten kaupunkien keskustat eivät autioituisi. Ihmiset voisivat ehkä sosialisoida enemmän. Myyjä tuntisi paremmin myytävät tuotteet. Ruoka olisi laadukkaampaa ja tuoreempaa. Ruokaa ei varastoitaisi suuriin varastoihin. Vanhaksi mennyt ruoka lahjotettaisiin pois. Ruoka olisi ehkä hieman kalliimpaa, mutta parempaa.  Toisaalta automatkoihin ei menisi rahaa kun kaupat olisivat lähellä.

Olisi hienoa, että tulevaisuudessa Suomessa olisi paljon pieniä kauppoja ja vain harvakseltaan suuri automarketteja. 











































Ranskassa alkaa olemaan enemmän ja enemmän zero waste -tapahtumia, seminaareja ja illanviettoja. Kirjakaupoissa on oma hyllynsä zero waste -kirjallisuudelle. Ranskaksi löytyykin useampi zero waste -opas. Heiiii jos joku kustantaa, mä voin kirjoittaa ja tehdä Suomeen zero waste -oppaan! 

Ranskaksi on myös aivan älyttömästi zero waste (zéro déchet) -blogeja, tubettajia ja instagramtilejä. Ehkäpä yhtä paljon kuin englanniksi. Seuraan näitä kanavia molemilla kielillä. En ole löytänyt vielä yhtään suomalasita tubettajaa. Onko sellalista?  

Miksi Suomessa ei ole vielä pakkauksetonta ruokakauppaa? Haluammeko jääräpäisesti pitää kiinni pakkauksistamme ja vastustaa muutosta? Ehkä joku päivä Suomesta löytyy ulkomaalaisia pakkauksettomia kauppoja ja rahat valuvat ulkomaille....

Peace!



SUOMI VS. RANSKA

Vaikka tämä kuulostaa siltä, että Ranskassa olisi asiat tämän suhteen paremmin, niin silti Suomessa on monia juttuja paljon paremmin. Olen sitä mieltä, että Ranskassa zeroweistaaminen on helpompaa. Ruokaostoksien tekeminen pakkauksettomasti on helppoa Ranskassa. Toisaalta asun täällä, joten tunnen kaupat, torit ja luonnon antimet zeroweistaus -näkökulmasta paremmin kuin Suomen. Ja niin Ranskan ilmastossa kasvikset ja hedelmät kasvavat ympäri vuoden. Suomessa  puolestaan luonto on osa kaupunkeja. Metsä aivan lähellä ja vihreää siellä sun täällä. Pyöräily on todella helppoa ja muutenkin kaupunkisuunnittelu luontoa ajatellen on Suomessa paljon pidemmällä. Suomessa on helpompi mennä pyörällä joka paikkaan ja tämä jos mikä säästää luontoa. 

SUOMI

+ Kraanavesi on yleensä puhdasta. Ei tarvitse ostaa vettä kaupasta tai filtteriä. Tässä säästää jo niin paljon. Ei kerry isoja muovipulloja tai filttereistä jätettä.

+ Biojätteet on helppo lajitella ja heittää bioroskikseen.

+ Puhtaat metsät on täynnä marjoja ja sieniä.

+ Pyöräilykulttuuri ja kaupunkisuunnittelu ekologisuutta ja luontoa ajatellen.

- Leipomoiden puute. Kaupoissa suurin osa leivistä on pakattu muoviin.

- Pienien kivijalkakauppojen puute ja niiden kalleus.

- Toreja on todella vähän.

- Kylmä ilmasto, viljely niukempaa. 


RANSKA

+ Leipomoita joka nurkan takana. Leivän ostaminen ilman pakkausta todella helppoa, halpaa ja leipäkin on maailman parasta.

+ Ruoan ostaminen bulkkina on todella helppoa.

+ Paikallisten kasvisten ja hedelmien valikoima on suurempi.

+ Kastanjoita ja pähkinöitä voi kerätä metsästä.

- Kraanavesi ei välttämättä ole juomakelvotonta, mutta se ei ole pidemmän päälle kovin terveellistä.

- Ei ole bioroskista. Jos haluaa kompostoida, pitää olla oma puutarha tai jotenkin hankkia kotiin oma komposti.

- Ranskassa ei ole metsissä juurikaan marjoja. Syksyisin voi poimia karhunvatukoita, mutta siihen se sitten jääkin. Monet metsät ovat myös yksityisiä ja metsää ei ole niin paljoa kuin Suomessa. Metsään menemiseen joutuu yleensä näkemään paljon vaivaa. Kun Suomessa se on älyttömän helppoa.

- Ihminen on henkisesti ja fyysisesti kauempana luonnosta.


2 kommenttia

  1. Olen kokeillut nyt ostosten siirtämistä Hakaniemen kauppahalliin. Sieltä ostetaan kasvikset, juustot ja kananmunat. Tänään juustojen myyjä ei voinut millään ymmärtää, miksi en halua juustoa käärittävän muovikelmuun :) Leivän oston olen siirtänyt läheiseen leipomoon, mistä saa mitä parhainta leipää. Luonnosta saakin tällä hetkellä hyvin sieniä ja puolukoita. Peruskaupasta tarvitsee tällähetkellä ostaa vain iKaffe-kauramaitoa. Kunhan tässä vähän opettelee, uskoisin zero waste elämän sujuvan myös Suomessa ihan kivasti. On ollut kyllä aika kiva siirtää ostosten teko kauppahalliin ja leipomoon, tulee ihan erilainen sosiaalinen tapahtuma ostosten teosta kuin perusmarketissa.
    -Tanja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hakaniemen kauppahalli on aivan ihana! Yksi parhaista toreista. Siellä on kiva tunnelma myös :) Ja kahvila... Suomen luonto on niin hieno. Voi kumpa Ranskassakin olisi niin paljon marjoja. Puolukoita, mustikoita ja lakkoja mulla on ikävä. Joo, uskon, että Suomessa zero waste -elämä on ihan yhtä mahdollista kuin täällä. Se on muuten totta, että supermarketin sosiaalinen kohtaaminen on erilainen. Varsinkin jos torilla / leipomossa alkaa tuntemaan myyjää. :)

      Poista

© Trashless. Design by Fearne.