TRASHLESS NYT MYÖS INSTAGRAMMISSA

29.9.2017




Bonjour!

Wow, Trashless blogi on kohta ollut pystyssä jo kolme kuukautta. Blogia on kiva tehdä ja samalla voin äitiysloman aikana ylläpitää ammattitaitoani kuvaajana. Vaikkakin kuvaan koko ajan myös vauvaa :) Voi että, hän osaa jo poseerata. Tai ainakin näin kuvittelen, hah! Vauvasta en kuitenkaan julkaise kuvia. Vaikka haluaisinkin näyttää koko maailmalle kuinka ihana hän on. :D

Mitä enemmän olen perehtynyt zero waste -elämäntapaan, sitä enemmän olen siitä innoissani. Vastoinkäymisetkin kuuluvat asiaan ja toisinaan motivaation puute ja epäily vaanivat nurkan takana. 

Tällä hetkellä teen pesusientä astioille. Huh, se on samalla niin helppo ja monimutkainen tehdä. Ohjeet tulossa myöhemmin blogiin. Ai niin tulin kertomaan tänne, että päivitän muutaman kerran viikossa myös Instagrammia. Ihanaa viikonloppua! 

Tervetuloa seuraamaan!

Trashless somessa: 

Instagram

Twitter 

Facebook (ei ole vielä aktivoitunut, mutta kohta aktivoituu)

7 ARGUMENTTIA ZERO WASTE -SKEPTIKOLLE

28.9.2017

Kun aloittaa zeroweistaamaan saa kuulla kommentteja niin puolesta kuin vastaan. Ehkä toisinaan vähän nihkeitäkin sellaisia. Tässäpä seitsemän argumenttia zero waste -skeptikolle.  Positiivistakin palautetta tulee. Ja sitä tulee paljon enemmän. :)

P.S. Kävin kerrankin kahvilassa, jossa ei ollut yksittäispakattuja keksejä muovikääreissä tai yksittäispakattuja sokereita tai maitoja. Kahvikaan ei tullut kapselikeittimestä. Oikeastaan tämä kahvila oli melkein zero waste. :)

Ei yhden ihmisen teot vaikuta mihinkään.
Kyllä vaikuttaa! Suuret muutokset alkavat  yhdestä tai muutamasta ihmisestä. Ei ole olemassakaan sellaista muutosta, että kaikki vain alkaisivat toimimaan saman aikaisesti uudella tavalla.  Ensin on pieni ryhmä ja sen jälkeen tämä ryhmä kasvaa ja kasvaa. Muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa.

Zeroweistaaminen on vain yksityiskohdilla näpertelyä.
Kun alkaa elää roskattomasti tai lähes roskattomasti, tämä tapa leviää automaattisesti kohti jokaista arkipäiväistä toimintoa. 

Luuletko olevasi jotenkin parempi.
Luuletko sinä, kun ostat mitä sattuu miettimättä hiilijalanjälkeä?

Eikö toi nyt ole vähän tekopyhää, kun kuitenkin esim. käytät joskus lentokonetta?
Se, että emme voi kaikkea tehdä ja elää 100 prosenttisesti ekologisesti ei tarkoita sitä, että emme voisi tehdä mitään. Sekin on jo hyvä, että edes yrittää. 

Ei mulla ainakaan ole aikaa, helppoohan se sulla on, kun sulla sitä ja tätä...
Kaikilla on yhtä paljon aikaa käytössä. Zeroweistatessa en enää käy kuin ruokaostoksilla, välillä kirpputoreilla ja harvoin kaupoissa. Ostoksien tekemiseen minulla menee vähemmän aikaa kuin ennen, sillä en enää shoppaile vaatteita ja kosmetiikkatuotteita. Ruoan tekemiseen menee enemmän aikaa, se on totta, mutta ostan myös valmiita piiraita (ilman pakkausta!). Teen ruokaa kerralla todella paljon. Joten meillä kokkauspäivä on vain joka toinen päivä ja välillä vielä harvemmin. Syömme myös usein todella simppeliä ruokaa kuten, perunaa ja kalafilettä. DIY-juttuihin menee luonnollisesti aikaa, mutta minulle se on samalla harrastus ja kun en shoppaile näitä tuotteita minulle jää aikaa niiden tekemiseen. Rakastan puuhata jotain kokoajan. Rakastan tehdä työtä. Meillä ei ole telkkaria ja emmekä hae netistä koko ajan viihdykettä. En pidä passiivisesta loikoilusta ollenkaan, vaikka välillä se olisi ihan paikallaan. 

Sä et varmaan nauti elämästä, kun nihkeilet roskien kanssa.
Kyllä nautin. Itseasiassa paljon enemmän kuin ennen. Minusta tuntuu, että arvoni ja tapani elää ovat nyt sopivassa tasapainossa. Omien arvojensa mukaan eläminen lisää onnellisuutta. Nihkeilen vain meillä kotona roskista, en kylässä ollessani tai jos meille tulee vieraita. 

Sä oot varmaan tosi rikas, kun voit ostaa torilta luomuruokaa ja muita artisaanituotteita ilman pakkausta.
Meidän tulomme ovat keskivertoa pienemmät. Meillä ei ole ulkopuolista sponsoria eikä ylimääräisiä rahahanoja. Meillä ei ole autoa, emmekä käytä liikkumiseen yli 50 euroa kuukaudessa. Menemme joka paikkaan jalan tai polkupyörällä. Emme syö usein ravintoloissa.   Tosin haluaisin syödä useammin ravintoloissa :D  Harrastuksemme maksavat kuukaudessa myös alle 50 euroa. Emme oikeastaan käytä kovinkaan paljoa rahaa. Emme ole varakkaita, mutta elämämme on todella rikasta.  Meillä on  kaikki se mitä tarvitsemme. Tai ainakin melkein. ;)


VIIKKO 12 JA 13 SUMMA SUMMARUM

26.9.2017



Parin viikon aikana olen säilönyt ahkerasti kesän satoa purkkeihin. Suurimman osan olen pakastanut, mutta olen myös opetellut umpioimaan ja kuivaamaan. Pakastin vie luonnollisesti energiaa, joten jos haluaa elää ekologisemmin, niin ei pidä pakastaa mitään. Tai edes käyttää koko jääkaappia. Meillä on kotona semmoinen perus jääkaappipakastin, joka tietääkseni vie energiaa keskiverron verran. Joo, en edes tiedä sen tarkkaa energian kulutusta tai muidenkaan kodinkoneidemme, kuten uunin tai pesukoneen. Voisin vaikka tällä viikolla tutustua niiden ohjekirjasiin ja muutenkin vähän tutkia asiaa enemmän. 

Luin viime viikolla mielenkiintoisen kirjan perheestä joka luopui jääkaapista vuodeksi. Kirja sisältää paljon ohjeita ruokien vaihtoehtoiseen säilytykseen. Emme ole luopumassa jääkaapissa.  Olen siihen aivan liian mukavuudenhaluinen. Kirja kuitenkin sisälsi inspiroivaa tietoa ruoan säilytykseen. Kolmen viikon Suomiloman ajaksi suljimme jääkaappipakastimemme. Söimme sen tyhjäksi ennen reissua. Mehän voisimme kokeilla talvella sulkea jääkaappi taas muutamaksi viikoksi. Entinen kämppikseni Pietarista sulki usein jääkaapin, kun olin Suomessa käymässä. Hänellä oli todella pieni ruokavarasto kotona. Talvella jääkaappia tarvitessaan hän laittoi ruoat kahden ikkunan väliin. Olen nähnyt näitä talviajan jääkaappeja Venäjällä enemmänkin. Jotkut ihmiset asentavat ikkunan ulkopuolelle laatikon, jossa voi säilöä ruokaa. 

Joka tapauksessa pidin kirjan yhdestä lauseesta erityisesti: "Jääkaappi tekee meidät laiskaksi". Näinhän se on, kun on jääkaappi, ruokaa voi vain ostaa ja lappaa sinne miettimättä mitään. 

Ensi vuonna koitan säilöä vieläkin enemmän umpioimalla ja kuivaamalla (ulkona). Suljen jääkaapin kesäloman ajaksi, mikäli se on mahdollista. Myös talvella koitan tehdä muutaman viikon paussin jääkaappimme kanssa. Ehkä jääkaappi kestää näin pidempään? Ja niin pitäähän se aina välillä muutenkin sulattaa.



Mokat

* Pari tuttia muovipaketissa. Tuteille ei liene oikein mitään muovitonta ja pakkauksetonta vaihtoehtoa.

* Maitopurkki ja kananmunapaketti, tori oli kiinni kun näitä yllättäen tarvitsimme.

* Söin kylässä pari yksittäispakattua jogurttia. 

* Kävin japanilaisessa ravintolassa syömässä ja ajattelin, että nyt kun en ota sushia take awayna muovipurkkeihin niin jätettä ei synny. Ravintolassa tikut olivat kertiskamaa. Kahvin jonka tilasin, tuli kapselikeittimestä. Joka on mielestäni aivan turha ja epäekologinen keksintö.

* Ostin paketin kertisvaippoja. Käytämme öisin usein kertiksiä. 

* Meillä oli huomaamattani kurkku ja pari tomaattia homehtunut vihanneslaatikkoon. Minun pitäisi  todellakin tsempata tässä ja säilöä kasviksia paremmin ja ostaa niitä edelleen vähemmän kerralla.

* Kuivasin uunissa reilun kilon omenia ja ne meni pilalle. Omenat olivat melkein valmiit ja minun piti vähentää asteita. Olinkin vahingossa laittanut uunin kovemmalle ja kuinka ollakaan omenat olivat pian mustia.

* Tilasin kahvilassa kahvin. Olin unohtanut, että usein sen mukana tulee pari sokeripussia ja keksi muovikääreessä. Ensi kerralla sanon, että pelkkä kahvi s'il vous plaît.

* Ostin kiireessä muoviin ja pahviin pakattuja soijapihvejä.

* Ostin taas kahvipaketin, sillä se loppui taas yllättäen.


Onnistumiset

* Tiskisienemme ja tiskaukseen tarkoitettu teräsvilla alkavat vetelemään viimeisiään, joten ostin tilalle ekologiset vaihtoehdot (näistä lisää myöhemmin).

* Kemikaalilakko ja vaatelakko sujuvat hyvin. Ostin melkein villapaidan, mutta viime hetkellä vältin houkutuksen. Nyt mietinkin, että mä voin kutoa itselleni villapaidan. Lankojen ostaminen ei koskenut lakkoa ;). Jaa, no katsotaan onko mulla aikaa.

* Olen säilönyt kesän satoa purkkeihin.

* Tein täysin roskattomat toriostokset. Tästä on tullut jo rutiinia! Että en enää edes mieti tätä. :) Huomasin, että en ole koskaan kuvannut ostoksiani. Ensi kerralla kuvaan ne. Ja laitan Instaan!



ZERO WASTE RANSKASSA

24.9.2017

Ranskassa Zero waste -elämäntapa alkaa näkyä ja kuulua yhä enemmän. Vielä se on kuitenkin pienen porukan juttu, kuten kasvissyönti tai veganismi. Mutta zeroweistaamisen yleistymisestä on havaittavissa merkkejä. 

Eilen olin suuressa supermarketissa etsimässä suppiloa (en ostanut mitään hehhhh) ja huomasin keittiövälinevalikoiman muuttuneen. Hyllyihin oli ilmestynyt ekologisempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja kertakäyttökulttuurin luomien tuotteiden rinnalla. Kaupasta löytyi mm. puisia tiski- ja siivousharjoja.  Puisten, keraamisten, lasisten ja teräksisten keittiövälineiden määrä oli lisääntynyt.  Toisin sanoen hyllyillä oli enemmän luonnonmateriaaleja ja vähemmän muovia. Kun muutokset alkavat näkyä supermarketeissa, voidaan ajatella, että kulutuskäyttäytyminen on muuttunut / muuttumassa. Joissakin supermarketeissa on tänä vuonna alettu myydä myös bulkkina kuivatuotteita. 


Ranskassa kiellettiin viime vuonna kokonaan muovipussien käyttö kasvis- ja vihannesosastoilla. Ruokakaupoista ei voi myöskään ostaa muovipusseja. Paperisia kasseja sekä kestokasseja voi ostaa ruokakaupoista. En ole koskaan nähnyt kenenkään ostavan paperikassia, koska kaikilla on mukana omat kestokassit tai sitten sellainen vedettävä ostoskassi. Muoviset hedelmäpussit on korvattu paperisilla tai biohajoavilla pusseilla. 

Monet ihmiset ostavat torilta ruokansa. Erityisesti vanhempi sukupolvi. Olen pistänyt merkille että todella monet vanhemmat ihmiset ojentavat myyjälle omat pussinsa. Kananmunia ostaessa useilla on omat kennot mukana. He ovat ehkä aina tehneet näin. Joka torstai lähden torille ostamaan ruokaa vauvan kanssa. Mieheni käy puolestaan lauantaina torilla. Maanantaina käyn yleensä luomukaupassa ja supermarketissa. Pystyn tekemään noin 90 prosenttia ruokaostoksista ilman pakkauksia. Jätettä siis kertyy ruokaostoksista nykyään paljon vähemmän. 






Ruoka on ranskalaisille intohimo ja tärkeä puheenaihe. Vihanneksien pitää olla priimaa ja ruokaa ei sovi syödä miten sattuu. Ruokahetkeä pitää arvostaa ja nauttia ruoasta. Mieluiten kauan ja hyvässä seurassa. Kaduilla ei juurikaan näe ihmisiä syömässä kävellessä sämpylää tai napostelemassa sipsejä. Ruokahetki on eräänlainen rentoutumisen muoto, jolloin ei ole kiire mihinkään. Kiire luo paljon muovisia pakkauksia. Niitä ei tarvita kun ei ole kiirettä. Ja kyllä ne ranskiksetkin käy töissä ja tekee kotitöitä. :)

Ranskassa on monia ekologisia eleitä, mutta silti jätettä kertyy vuodessa yli Euroopan keskiarvon.
Eurostatin mukaan Ranskassa jätettä kertyi 511 kilogrammaa henkeä kohti vuonna 2014. Ehkä yksi selitys tälle voi olla kaupasta ostettu vesi. Pulloista ei myöskään saa panttia. Muovi kierrätetään pahvin ja metallipurkkien kanssa samassa pussissa. Suomessa samana vuonna kertyi jätettä 482 kg ja EU:n keskiarvo oli 474 kg henkeä kohti.



Ranskassa monet ihmiset ostavat ruokansa pienistä kivijalkakaupoista. Patongit haetaan yhdestä leipomosta, toisesta leivonnaiset. Vihannekset torilta, liha omasta kaupastaan ja juustot toisesta. Pieniä artisaanikauppoja on pilvin pimein.  Tosin suuria automarkettejakin on kaupunkien laidoilla. Niistä haetaan täydennystä. Tai no kyllä nykyään monet tekevät niissä kaikki ruokaostoksensa. Mekin teimme vielä vähän aikaa sitten. 

Toki kivijalkakaupoissa menee vähän enemmän rahaa. Mutta kokonaiskuvassa me säästämme rahaa zeroweistatessa. Ruokaostoksiin meillä menee noin 20% enemmän rahaa. Kemikaalituotteisiin meillä menee puolestaan noin 80 prosenttia vähemmän rahaa kuin ennen. Vaatteisiin ja tavaroihin meillä menee todella paljon vähemmän. Joten meillä siis säästyy rahaa.  Teen vielä jossain vaiheessa oman postauksen tarkemmista laskelmista. Kuten monet ihmiset, pidän shoppailusta. Minusta on kiva hypistellä tuotteita ja katsella niitä. Olen huomannut, että voin tutkia myös kivijalkakauppojen ruokatuotteita ja ostaa niitä ja jättää vaatekaupat kokonaan väliin. :D

Ihmettelen sitä keskustelua, että ruokaa pitää pakata jotta se säilyy. Miten sitten ennen Suomessa tehtiin ruokaostokset? Nyt asukasmäärä on suurempi ja työ erilaista. Ei ne ole mielestäni hyviä argumentteja. Monissa maissa oli 50 vuotta sitten asukkaita moninkertaisesti enenmmän kuin Suomessa ja silti maatalous toimi. Ei ollut hypermarketteja prosessoituine ruokineen. Työ on joo erilaista, mutta tähänkin on varmasti ratkaisu. Miksi Suomessa pakkauksettomia ruokaostoksia perustellaan niin hanakasti sillä, että muuten tulee ruokahävikkiä? En oikeasti ymmärrä tätä. Joku näissä perusteluissa mielestäni mättää. Onko jollain taholla rahaa kiinni pakkaustuotannossa, jonka vuoksi tässä asiassa ei voida edetä? Vai olenko ihan metsässä?

Miksi Suomessa on vielä kaupoissa muovipusseja? Miksi meillä pitää olla edes olemassa suuria automarketteja? Miksi kaikki ruoka ei voitaisi ostaa pienistä kivijalkakaupoista, joita olisi joka nurkan takana? Ihmisille olisi töitä. Pienten kaupunkien keskustat eivät autioituisi. Ihmiset voisivat ehkä sosialisoida enemmän. Myyjä tuntisi paremmin myytävät tuotteet. Ruoka olisi laadukkaampaa ja tuoreempaa. Ruokaa ei varastoitaisi suuriin varastoihin. Vanhaksi mennyt ruoka lahjotettaisiin pois. Ruoka olisi ehkä hieman kalliimpaa, mutta parempaa.  Toisaalta automatkoihin ei menisi rahaa kun kaupat olisivat lähellä.

Olisi hienoa, että tulevaisuudessa Suomessa olisi paljon pieniä kauppoja ja vain harvakseltaan suuri automarketteja. 











































Ranskassa alkaa olemaan enemmän ja enemmän zero waste -tapahtumia, seminaareja ja illanviettoja. Kirjakaupoissa on oma hyllynsä zero waste -kirjallisuudelle. Ranskaksi löytyykin useampi zero waste -opas. Heiiii jos joku kustantaa, mä voin kirjoittaa ja tehdä Suomeen zero waste -oppaan! 

Ranskaksi on myös aivan älyttömästi zero waste (zéro déchet) -blogeja, tubettajia ja instagramtilejä. Ehkäpä yhtä paljon kuin englanniksi. Seuraan näitä kanavia molemilla kielillä. En ole löytänyt vielä yhtään suomalasita tubettajaa. Onko sellalista?  

Miksi Suomessa ei ole vielä pakkauksetonta ruokakauppaa? Haluammeko jääräpäisesti pitää kiinni pakkauksistamme ja vastustaa muutosta? Ehkä joku päivä Suomesta löytyy ulkomaalaisia pakkauksettomia kauppoja ja rahat valuvat ulkomaille....

Peace!



SUOMI VS. RANSKA

Vaikka tämä kuulostaa siltä, että Ranskassa olisi asiat tämän suhteen paremmin, niin silti Suomessa on monia juttuja paljon paremmin. Olen sitä mieltä, että Ranskassa zeroweistaaminen on helpompaa. Ruokaostoksien tekeminen pakkauksettomasti on helppoa Ranskassa. Toisaalta asun täällä, joten tunnen kaupat, torit ja luonnon antimet zeroweistaus -näkökulmasta paremmin kuin Suomen. Ja niin Ranskan ilmastossa kasvikset ja hedelmät kasvavat ympäri vuoden. Suomessa  puolestaan luonto on osa kaupunkeja. Metsä aivan lähellä ja vihreää siellä sun täällä. Pyöräily on todella helppoa ja muutenkin kaupunkisuunnittelu luontoa ajatellen on Suomessa paljon pidemmällä. Suomessa on helpompi mennä pyörällä joka paikkaan ja tämä jos mikä säästää luontoa. 

SUOMI

+ Kraanavesi on yleensä puhdasta. Ei tarvitse ostaa vettä kaupasta tai filtteriä. Tässä säästää jo niin paljon. Ei kerry isoja muovipulloja tai filttereistä jätettä.

+ Biojätteet on helppo lajitella ja heittää bioroskikseen.

+ Puhtaat metsät on täynnä marjoja ja sieniä.

+ Pyöräilykulttuuri ja kaupunkisuunnittelu ekologisuutta ja luontoa ajatellen.

- Leipomoiden puute. Kaupoissa suurin osa leivistä on pakattu muoviin.

- Pienien kivijalkakauppojen puute ja niiden kalleus.

- Toreja on todella vähän.

- Kylmä ilmasto, viljely niukempaa. 


RANSKA

+ Leipomoita joka nurkan takana. Leivän ostaminen ilman pakkausta todella helppoa, halpaa ja leipäkin on maailman parasta.

+ Ruoan ostaminen bulkkina on todella helppoa.

+ Paikallisten kasvisten ja hedelmien valikoima on suurempi.

+ Kastanjoita ja pähkinöitä voi kerätä metsästä.

- Kraanavesi ei välttämättä ole juomakelvotonta, mutta se ei ole pidemmän päälle kovin terveellistä.

- Ei ole bioroskista. Jos haluaa kompostoida, pitää olla oma puutarha tai jotenkin hankkia kotiin oma komposti.

- Ranskassa ei ole metsissä juurikaan marjoja. Syksyisin voi poimia karhunvatukoita, mutta siihen se sitten jääkin. Monet metsät ovat myös yksityisiä ja metsää ei ole niin paljoa kuin Suomessa. Metsään menemiseen joutuu yleensä näkemään paljon vaivaa. Kun Suomessa se on älyttömän helppoa.

- Ihminen on henkisesti ja fyysisesti kauempana luonnosta.


SOKERITON OMENAKOMPOTTI

20.9.2017

Syksyn omenasato on nyt parhaimmillaan. Ostimme tuttavalta kymmenisen kiloa omenoita ja niitä olemme nyt tänään säilöneet. Olemme tehneet hilloa, kompottia, kuivattuja omenaviipaleita ja omenapiirakan. Omenakompotti on tosi hyvä ja terveellinen väli- tai aamupala. Se sopii hyvin luonnonjugortin kanssa. Banaani tuo kompottiin hyvin makeutta, joten tämä kompotti on täysin sokeriton! Senpä vuoksi tämä kompotti sopii hyvin myös vauvalle. 

AINEKSET

omenia 4/5 osaa
banaaneja 1/5 osaa
vettä 1dl per kilo hedelmiä


OHJEET

1. Pese ja kuori omenat. Omenankuoret voi myös hyvin käyttää kompottiin.

2. Pilko omenat palasiksi.

3. Mittaa kattilaan vesi ja lisää omenapalaset. Anna kiehua kannen alla noin 5 minuuttia.

4. Lisää pilkottu banaani ja kiehauta vielä hetki kunnes hedelmät ovat kypsiä.

5. Soseuta joko blenderissä tai sauvasekoittimella.

6. Laita sose heti puhtaisiin ja steriloituihin lasipurkkehin.

7. Laita purkkien kannet heti kiinni ja purkit ylösalaisin (tämä on ns. pika-umpiointi).

7. Kun sose on jäähtynyt, säilytä se jääkaapissa tai jossain muussa kylmässä paikassa.
Avaamaton omenasose säilyy jääkapissa noin viikon tai pari. Avattuna muutaman päivän. 

Mikäli haluat säilöä omenasosetta pidemmän aikaa, kannattaa purkit umpioida. Omenasose säilyy hyvin myös pakkasessa. Mutta umpioitu omenasose on sinä mielessä parempi, koska se on heti käyttövalmis. 





MITÄ ON ZERO WASTE -ELÄMÄNTAPA?

18.9.2017

Zero waste -elämäntavan päämääränä on tuottaa mahdollisimman vähän jätettä. Täysin roskaton elämä ei luonnollisesti ole mahdollista. Zero waste -elämäntapa on siis enemmänkin pyrkimystä kohti jätteetöntä elämää. Tämä on kokonaisvaltainen elämäntapa, jossa pyritään eettisempään, ekologisempaan ja terveellisempään elämään niin asuminen, liikkumisen kuin kulutuskäyttäytymisen myötä. 

Monet zero waste -tubettajat ja -bloggarit maailmalla tuottavat vain pienen purkillisen sekajätettä vuodessa. Siis mitä ihmettä, purkillinen roskaa vuodessa. Ompa hullu idea!  Ei tuo ole mahdollista. Tai ainakin tuohon menisi sitten kaikki aika. Nämä olivat ensimmäisiä reaktioitani kun näin yhden perheen vuoden roskat pienessä lasipurkissa.

Meidän kolmen hengen perhe on nyt yrittänyt elää roskattomasti kohta kolme kuukautta. Suurin oivallukseni tähän mennessä on ollut herääminen siihen, miten paljon sitä tuottaakaan roskaa. Ja se, että miten pienellä vaivalla voi jo pudottaa turhaa roskan määrää. Vielä meidän perheen vuoden roskat eivät mahdu pieneen purkkiin, emme ole lähelläkään sitä. Zero waste -elämäntavan omaksuminen ei käy ihan hetkessä. Vaan sitä kohti kannattaa matkata pienin askelin. Vanhat tuotteet kannattaa käyttää kotona loppuun ja kun jokin tuote loppuu, miettii sen tilalle sitten sellaisen joka kuormittaa vähemmän luontoa. Suurimmalle osalle tuotteista on olemassa kestävämpi vastine.

Miten korvata tuotteita kestävillä versioilla?

Vanulaput = kestovanulaput (tee itse tai osta valmiina)

Talouspaperi  ja nenäliinat = kangasliinat

Folio tai kelmu = bee's wrap

Tiskisieni tai -harja = puinen kompostoitava harja ja tai pestävä kestosieni

Tiskirätti = pestävä tiskirätti

Muovipussi ja hedelmäpussit = kangaspusseja

Muovipullo = teräksinen pullo

Muovipilli = teräksinen pilli

Kertakäyttöiset take away-kahvimukit = termosmuki

Siteet ja tampoonit = kuukuppi ja tai kestositeet

Kertisvaipat = kestovaipat


Zero waste -filosiaan kuuluu välttää turhia pakkauksia ja suosia ruoan ostamista bulkkina.  Kierrättämistä harrastetaan, mutta kierrätettävä jäte pyritään myös minimoimaan. Kotitekoiset kodinhoito- ja kosmetiikkatuotteet kuuluvat myös asiaan. Liikkumismuotona suositaan polkupyörää tai julkisia kulkuneuvoja. Asuminen puolestaan vähemmän energiaa vievässä asunnossa, ei kuitenkaan liian ahtaassa. Kaikki mikä voidaan, ostetaan käytettynä. Kaikki siis tähtää ekologisempaan ja kestävämpään elintapaan ja mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen.

Zero waste -liike on tullut vastapainoksi meidän ylikuluttamiselle, yltäkylläisyydelle ja luonnonvarojen hupenemiselle sekä saastumiselle. Ennenhän kaikki ihmiset elivät lähes roskattomasti. Eikä siitä ole edes kovin kauan aikaa. Tämä onkin vähän kuin paluuta vanhaan kulutuskäyttäytymiseen.


Kotitalouksien kolme suurinta luontoa kuormittavaa tekijää ovat:

Liikkuminen
Miten liikut? Autolla, junalla, polkupyörällä, lentokoneella vai bussilla.

Asuminen
Miten asut? On ekologisempaa asua pienessä asunnossa kuin suuressa. Toki asumisen pitää myös olla mukavaa, joten pieneen yksiöön on turha perheen muuttaa tappelemaan.

Kulutuskäyttäytyminen
Mitä ostat, mistä ja miten? Miten ja missä tuotteesi ja ruoka on tuotettu?

Mihin pyrin zero waste -elämäntavallani?

- vähemmän roskaa
- vähemmän lento- ja laivamatkoja
- autottomuus
- ekologinen asuminen
- vähemmän ruokahävikkiä
- vähemmän tavaraa
- vähemmän kemikaalituotteita
- vähemmän lihaa ja eläinperäisiä tuotteita


Ranskasta kotoisin oleva Béa Johnson on eräänlainen 2000-luvun zero waste -pioneeri. Hänen Kaliforniassa asuva nelihenkinen perhe tuottaakin vain puoli litraa jätettä vuodessa.

Béa Johnsonin Zero waste -filosofia sisältää viisi ärrää eli suomeksi viisi koota. Nämä viisi koota tulisi toteuttaa tässä järjestyksessä.

1. Kieltäydy refuse 
Älä ota vastaan sellaista, mistä syntyy jätettä. Esimerkiksi ravintolassa kieltäydy juomasi pillistä. Kieltäydy ilmaisnäytteistä ja muista ilmaislahjoista. Laita postilaatikkoosi ei mainoksia-lappu.

2. Kevennä reduce 
Minimoi tarvitsevasi asiat ja elä yksinkertaisemmin. Muuta pienempään asuntoon ja tyydy vähempään tavaramäärään. Se mitä et tarvitse anna pois tai myy. Vältä kaikessa missä voit pakkauksia.

3. Käytä uudelleen reuse 
Vanhasta rikkinäisestä t-paidasta saa monta hyvää tiskirättiä. Kirjekuorista ja papereista voi tehdä uutta paperia.

4. Kierrätä recycle 
Se mistä et voi kieltäytyä, etkä keventää etkä uusiokäyttää niin kierrätä se. Zeroweistaamisessa pyritään kuitenkin myös välttämään kierrätettyyn materiaaliin tehtyjä pakkauksia. Joten osta kaikki mitä voit bulkkina omaan pussukkaan / purkkiin.

5. Kompostoi rot
Orgaaniset jätteet laita kompostiin tai biojätteeseen.


Muutamia inspiraation lähteitä

Lauren Singer

Béa Johnson

Joshua Fields & Ryan Nicodemus

TOMAATTIKASTIKETTA TALVEKSI

15.9.2017

Zero waste -elämäntapaan kuuluu myös ostaa vähemmän kierrätettäviä pakkauksia. Pakkausten tekemiseen, kuljettamiseen ja lopulta niiden hävittämiseen kuluu myös energiaa ja luonnonvaroja.  Kuten kaukaa tuotujen vihanneksien ja hedelmien. Tosin jos menet autolla kauppaan ostamaan pelkästään kotimaisia lähellä tuotettuja luomutomaatteja ja teet niistä uunia käyttäen säilykettä. Niin se on kait sama asia kuin ostaa säilyke. Tai se voi olla jopa enemmän energiaa kuluttavaa.

Meillä ei ole autoa ja tomaattimme tulevat anoppilan puutarhasta. Kun käytän uunia tai hellaa, teen  yleensä samalla energialla suuremman määrän. Joten teen tomaattisäilykkeeni itse. Tomaatit kuuluvat olennaisesti kesään. Ranskasta löytyykin aivan tajuttoman hyviä tomaatteja kesällä ja alkusyksyllä. Sen jälkeen riistotyövoiman voimalla tehotuotetut ja mauttomat espanjalaiset ja marokkolaiset tomaatit ilmestyvät kauppoihin. Luonnollisesti kaukana tuotettu ruoka lisää jätettä maapallolle ja aiheuttaa esim. kuljetuspäästöjä. Maku ei myöskään ole mistään kotoisin.  

Päätin kokeilla säilöä talvenvaralle tomaatteja, jotta voin sitten talvella tehdä pastakastikkeita, lasagnea ja pizzaa. Niimpä aloin etsimään internetistä hyviä reseptejä. 

Ennen vanhaanhan kaikki säilöttiin talveksi. Mitä, en minä ole koskaan ajatellut, että jotain pitäisi säilöä. Hilloja sekä suolakurkkuja olen kyllä tehnyt. Selatessani reseptejä, näin silmissäni aurinkoisen loppukesän sunnuntai illan, jolloin keittelen kotona purnukoitani hellan ääressä. Vähän kuten muumimamma. Yhden illan aikana voin säilöä koko kesän talveksi purkkeihin. Miten hieno ajatus. Niimpä perustin pienen säilöntätyöpajan kotiini. Tein tomaattikastiketta paljon ja kuinka ollakaan umpiointi ei onnistunutkaan. No, onneksi meillä on pakastin. Tein tomaattikastiketta toisenkin kerran  pienemmän määrän, sillä halusin kokeilla uudestaan umpiointia. Jihaaa tällä kertaa umpiointi onnistui.

Ekologisempaa ja myöskin ajan säästämistä on säilöä kesän kasvikset, hedelmät ja marjat samana päivänä. Tai ainakin saman päivän aikana isompi satsi. 



MITÄ TARVITSET

steriilejä lasipurkkeja kansineen

tomaatteja

iso kattila

vettä

tarvittaessa suolaa tai mausteita

kauha / pihdit tms.


OHJEET

Umpioinnin voi tehdä joko keittämällä tai uunissa. Umpioin tomaattikastikkeeni keittämällä, joten tässä ohje siihen.





1. Sterilisoi puhtaat lasipurkit ja niiden kannet kiehuvassa vedessä muutaman minuutin ajan. Laita kattilaan niin paljon vettä, että purkit peittyvät vedellä täysin.

2. Tee pienet ristikkäisviillot tomaattien päähän (siihen missä on se vihreä osa) ja laita ne samaan kiehuvaan veteen, jossa juuri sterilisoit purkit.

3. Anna tomaattien kiehua noin minuutin ajan ja nosta tomaatit pois.

4. Kuori tomaatit ja heitä kuoritut tomaatit blenderiin.

5. Blendaa niin kauan kunnes tomaatit ovat murskaantuneet soseeksi (n. 10-20 s. riittänee).

6. Lisää halutessasi mukaan mausteita ja suolaa.

7. Kaada tomaattisose purkkeihin aivan piripintaan. Sulje purkit kansilla.

8. Laita purkit kiehuvaan veteen, siten että ne peittyvät kokonaan veden alle. Tämä on todella tärkeätä, ensimmäistä kertaa tehdessäni tomaatteja en laittanut vettä tarpeeksi ja sen vuoksi umpiointi ei onnistunut.

9. Keitä noin 45 minuuttia.

10. Sammuta liesi ja jätä purkit veteen joksikin aikaa.

11. Kun vesi on jäähtynyt nosta purkit pois ja laita ne tasaiselle alustalle kansipuoli alaspäin.

12. Kannen keskiosan pitäisi mennä kuprulle sisäänpäin. Mikäli näin ei ole käynyt, umpiointi ei ole onnistunut.

13. Kun tomaattisose on täysin jäähtynyt säilytä purkit viileässä tai jääkaapissa. Vanhanajan kellarikomero lienee hyvä paikka säilyttää tomaattikastikkeita, mikäli sellainen löytyy.








AURINKOKUIVATUT TOMAATIT

13.9.2017











































Tai oikeastaan pitäisi puhua uunissa kuivatuista tomaateista. Rakastan aurinkokuivattuja tomaatteja. Ne ovat niin hyviä leivän päällä tai salaatissa. Saimme anopilta paljon tomaatteja ja kirsikkatomaatteja. Tämän vuoksi olen tehnyt paljon tomaattisäilykkeitä. Lisää tomaattireseptejä tulossa!

Itsetehdyt aurinkokuivatut tomaatit säilyvät vain muutaman viikon purkissa. Meillä tosin purkki tyhjenee alle viikossa. Purkissa jäljelle jäävän oliiviöljyn voi käyttää ruoanlaitossa. Tai vaikkapa dippailla siihen leipää. Nam! Omatekoiset uunissa kuivatut tomaatit on muuten tosi hyvä lahjaidea tai pieni tuominen kylään mennessä. Jos vaan millään raaskii niistä luopua. :D

Aurinkokuivatut tomaatit on helppo tehdä.  Tein tomaatit Chocochilin ohjetta mukaillen.


AINESOSAT

Kirsikka- tai luumutomaatteja (varmasti myös muut tomaattilajikkeet käy)
Merisuolaa
Oliiviöljyä
Mustapippuria
Provensen yrttisekoitusta




OHJEET

Pilko tomaatit kahteen osaan. Laita tomaatit leivinpaperin päälle leikkauspinta ylöspäin. Ripottele päälle merisuolaa. Paista uunissa n. 100 asteessa parisen tuntia. Paistoaika riippuu tomaattien koosta. Tomaattien tulisi olla reunoilta  sisäänpäin kääntyneet ja hieman kuivahtaneita, ei kuitenkaan reunoilta mustia. Anna tomaattien jäähtyä kunnolla. Laita tomaatit purkkiin ja kaada päälle oliiviöljy, että ne peittyvät. Lisää Provencen yrttisekoitus. Survo morttelilla muutama mustapippuri ja lisää pippurinpalaset mukaan. Voilà aurinkokuivatut tomaatit ovat valmiita.



Muuten, huomasin tomaatteja tehdessäni, että uunin pitäminen päällä vain tomaatteja varten ei ole kovin ekologista. Mikäli uunissa siis kuivaa jotakin, se olisi hyvä täyttää kuivatuista vihanneksista ja hedelmistä niin paljon kuin vain mahtuu. Muutoin ostan seuraavan kerran auringonkuivatut tomaatit kaupasta. 

Varsinkaan uunissa kuivattuja tomaatteja ei kannata tehdä muulloin kuin on niiden sesonki. Talvella kaukaa tuodut tomaatit uunissa kuivattuna eivät ole mitenkään ekologista ruokaa eikä niin maukastakaan.

Kohta meidän leivinpaperirullamme on loppu. Onko jollain antaa vinkkiä, mikä olisi ekologisempi vaihtoehto leivinpaperille?

VIIKKO 11. SUMMA SUMMARUM

12.9.2017



Tällä viikolla päätin ottaa itseäni niskasta kiinni oikein kunnolla. Vaikka emme vielä eläkään ihan zero waste -elämää (täysin roskaton elämä luonnollisesti ei ole mahdollista) niin olemme viimeaikoina lipsuneet enemmän. Olen ehkä ollut ajoittain hieman epämotivoitunut ja ajatellut, että omilla ostovalinnoilla ei ole merkitystä. Tämä tulee varmasti eteen kaikilla, jotka yrittävät elää zeroweistimmin. Oikeastaan omilla ostovalinnoilla on väliä! Ehkä kymmenen vuoden päästä ihmettelemme liikapakkaamista. Ehkä 40 vuoden päästä, mitään ruokaa ei enää pakata. Kuka tietää. Meillä on nyt ongelma ja uskon vahvasti että siihen löytyy ratkaisuja. Tämä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että ostotapamme ja ostopaikkamme tulevat muuttumaan. Se on täysin mahdollista. Mietipä miten eri tavalla ostimme ruokaa 50-vuotta sitten. 

Helsingin sanomien artikkelin mukaan täysin pakkaukseton elämä ei ole niinkään ekologista. Jos ajatellaan ruokahävikkiä. Pohjoisessa pakkaukset voivat pidentää joidenkin tuotteiden elinikää. Erityisesti tuoretuotteiden. Ranskassa en koe, että meidän täytyisi säilyvyyden kannalta ostaa kovinkaan monia pakattuja tuotteita. Toki suuremmat ruokamassat, pitää säilöä asianmukaisesti, mutta kotitalouksien yksittäispakatut ruoat. Hmmm en ole ihan samaa mieltä. 

Miksi talvella pitää ostaa marjoja muovirasioissa tai pakasteena? Ja sitten joku puhuu säilyvyydestä, kuinka niille tarvitaan pakkaus, jotta ne säilyy. Höpö höpö. Kesällä marjat sitten mätänevät metsään. Minusta asia pitäisi tehdä niin kuin ennen vanhaan. Kaikki marjat poimitaan kesällä ja säilötään talven varalle. Miten kukin nyt ne säilöö – pakastaa, umpioi, kuivaa, tekee hilloja tai mehuja. Tämä vaatii toki viitseliäisyyttä ja aikaa. Samalla siihen voisi kuitenkin yhdistää luontoretken ja perheen yhteisen hetken jne. 

Mikäli ruokakaupat myisivät vain satokalenterin mukaan lähellä tuotettua. Niin miksikäs ei. Joo ymmärrän Suomessa ei hedelmät ja kasvikset kasva ympäri vuoden. Äitini maistoi ensimmäisen kerran appelsiinia 15-vuotiaanan Helsingissä. Hän varttui maaseudulla suurperhessä, jossa oli vain pieni kyläkauppa. Hehän elivät zero waste -elämää. Niin kuin monet muutkin maalla asuvat. Ruokaa syötiin satokalenterin mukaan ja  säilöttiin talven varalle. Mitään ei ollut liikaa, mutta vatsat olivat aina täynnä. 

Niin miksikäs ei tuotteet voisi olla ilman pakkausta? Jos siirtyisimme suurista hypermarketeista pieniin kivijalkakauppoihin, niin näkisin asian juurikin näin, että pakkaukseton myyminen olisi mahdollista. Näin homma toimii ainakin hyvin Ranskassa. Ja täällä on 60 miljoonaa ihmistä enemmän. Ok, en ole asiantuntija ja elän ehkä jossain omassa kuplassa, jos joku osaa valaista minua enemmän asiasta: miksi me tarvitsemme muka niin paljon pakkausmateriaaleja ja hypermarketteja?

Väkiluku on suurempi ja asumme enemmän kaupungeissa. Tämä voi osaltaan selittää pakkaamista. Elämäntapamme on täysin erilaista kuin ennen. Silti uskon itsepäisesti, että on olemassa ratkaisuja.
Ranskassa on paljon kivijalkakauppoja. Leivät haetaan leipomosta, juusto juustokaupasta, lihat lihakaupasta, kalat kalakaupasta jne. Herkuttelu on luksusta, joten kallis juustopaketti säilyy jääkaapissa kauan. Suklaalevystä syödään vain pari palaa kerralla. Tämä myös hillitsee hyvin ylipainoa. Mikäli tekee kaikki ruokaostokset maksikoossa hypermarketista "edullisesti" on vaarana liikasyönti. Oi kuinka monta kertaa olen ostanut herkkuja maksikoossa ja syönyt ne alta viikon. Emme ole koskaan ennen käyttäneet prosentuaalisesti niin vähän rahaa ruokaan kuin nyt. Ehkä käytämme enemmän rahaa asumiseen, matkoihin, tavaraan ja vaatteisiin. Voisimmeko karsia muusta ja käyttää enemmän rahaa ruokaan. Hyvään ruokaan. Äh tästä tekstistä voisi tulla nyt vaikka kuinka pitkä.. Taidan lopettaa nyt ja tehdä aiheesta oman postauksen. :)

Peace!


Mokat

* Ostin kahvipaketin, irtotuotteena myytävä kahvi oli loppu. 

* Ostin säilyketonnikalaa. Se ei ole muutenkaan ekologinen tai kovin terveellinen ruoka, pitäisi lopettaa kokonaan tämän ostaminen.

* Taas take away -kahvi pahvimukissa, en taaskaan ottanut sentäs muovikantta. Nyt tämä tapa saa jäädä. Ostin itselleni termosmukin, johon voin suoraan ostaa kuumia juomia. Talvikin on tulossa. Yes!

* Ostin yhden jogortin kilon muovirasiassa. En malttanut odottaa torstaihin saakka, jolloin torilta saa jogurttia omaan kippoon.

* Olimme elokuvanäytöksessä, joka oli myös tarkoitettu vauvoille. Saimme siellä lahjan, joka sisälsi turhaa jätettä. Olisimme toki voineet kieltäytyä lahjasta, mutta olin liian utelias tietämään mitä paketissa on.

* Ostin wc-paperia muovikääreissä. Wc-paperista emme ole luopumassa, joten tulen ostamaan sen jatkossakin muovikääreissä. Ostamme aina suurimman mahdollisimman paketin. Se tulee myös edullisemmaksi.

* Ostimme tuttavalta muovikääreissä itsetehtyä makkaraa. Säilyvyyden vuoksi makkara on pakattu muoviin.


Onnistumiset

* Poimin Bretagnessa karhunvatukoita ja vadelmia muutaman suuren rasiallisen talven varalle.

* Täysin roskattomat toriostokset. Nyt ostin kalankin omaan purkkiin.

* Vanulaput vetelevät viimeisiään, joten olen tehnyt kestovanulappuja itse. Ohjeet tulossa myöhemmin blogiin.

* Meidän talouden roskan määrä on vähentynyt paljon, sillä vanhat ruokapaketit, säilykkeet jne. alkavat olemaan loppu.

* Tein talven varalle tomaattikastiketta. Olimme miltei hukkua tomaatteihin, sillä saamme niitä anopilta (joka myös meinaa hukkua niihin :)). Nyt talvella meidän ei tarvitse ostaa tomaattisäilykkeitä tai kaukaa tuotuja tomaatteja, jotka eivät ole edes hyviä! Ohjeet tulossa myöhemmin blogiin.


5 TAPAA VÄHENTÄÄ ROSKANMÄÄRÄÄ HELPOSTI

10.9.2017

Zero waste- elämäntapa ei aina ole helppoa. Se vaatii viitseliäisyyttä ja myöskin aikaa. Ainakin aluksi, kun vielä ei ole tottunut uuteen elämäntapaan. Sen aloittaminen voi tuntua suurelta haasteelta. Omien kulutusvalintojen tekeminen voi näyttää vähäpätöisiltä maailman mittakaavassa ja roskan määrässä, että motivaatiota voi olla vaikea löytää. Roskien vähentäminen saattaa näyttää jonkin mielestä yksityiskohtien näpertelyltä. Se, että emme voi elää täydellisen ekologista elämää tai emme jossain tietyssä elämänvaiheessa jaksa, ei tarkoita sitä, että emme voisi tehdä asian eteen jotain. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin niin pienistä puroista syntyy suuri joki. 

Tässä viisi vinkkiä miten vähentää roskan määrää todella helposti ja vaivaa näkemättä:

1. Lopeta muovipussien ostelu.

Kanna mukanasi aina kangaskassia ja paria pientä pussia. Mikäli eteesi tulee tilanne, joka vaatii kangaskassia tai pientä hedelmäpussia, sinulla on jo ne valmiina mukana. Ranskassa ei ruokakaupoissa enää myydä muovipusseja. Kaikilla on kestokassi mukana! Roskille ostetaan niille tarkoitettuja roskapusseja, jotka ovat ekologisempi vaihtoehto.

2. Juomapullo ja kesto kahvimuki

Vesipullojen ja erilaisten take away -juomien ostaminen pahvi- tai muovimukiin on turhaa. The Guardianin mukaan maailmassa ostetaan joka minuutti miljoona muovipulloa. 

3. Kieltäydy ilmaiskynistä, lehdistä, flyereista (ellei ole todella tärkeä), näytteistä ja mainoksista. 

Aina kun otat vastaan esim. turhan ilmaistuotteen lähetät eteenpäin seuraavaa viestiä: on ihan ok tuottaa tähän maailmaan turhaa krääsää ja tavaraa. Vaikka jokin on ilmaista, se ei tarkoita, että se pitää kotiin viedä. Tämä on asia johon kompastun koko ajan. Tiedän on vaikea vastustaa ilmaislahjoja...  :)

4. Pidä herkuttelu arjen luksuksena

Syö herkkuja harvemmin ja tee herkuttelusta luksusta. Tämä toimii hyvin painonhallintaan ja on paaaljon terveellisempää ja kaiken lisäksi roskan määrä vähenee. Lopeta herkkujen ostaminen paketeissa.  Ei enää karkkia, pullaa, jätskiä, keksejä, tai vanukkaita kaupasta. Kun herkuttelet, tee se kahvilassa tai ravintolassa. Kun herkku on kalliimpi, siitä tulee silloin luksusta. Ekologista ja terveellistä! Sokerihiirenä pidän usein muutaman viikon herkkulakkoja tämän jälkeen makea maistuu todellakin makealta.

5. Osta vähemmän uusia vaatteita ja tavaroita

Koita tulla toimeen vähemmällä. Elämä voi olla paljon rikkaampaa ilman jatkuvaa shoppailua. Käytä  rahasi ja aikasi vaikka teatteriin ja ravintoloihin. Ilmaistapahtumiakin on vaikka kuinka paljon. 


MITEN RUOKAHÄVIKISTÄ EROON?

8.9.2017

Ruokahävikin vähentäminen on yksi tärkeimmistä ekoteoista. Ja se on "helppo" sellainen. Mistään ei tarvitse luopua.

Mustunut banaani, kovettunut juustonkanta, klimppinen maito, vanha jauhopussi… Onhan näitä vaikka mitä ollut meidän jääkaapissa ja kuivahyllyllä. Joka kerta kun olen heittänyt ruokaa roskikseen, se on kirpaissut. Auts, näin ei saisi tehdä. Tämä on länsimainen ongelma, jota ei saisi olla olemassa. Mutta silti sitä ruokahävikkiä on jostain syystä tullut. Lautasen olen oppinut syömään tyhjäksi. Nyt on aika oppia myös pääsemään ruokahävikistä kokonaan eroon.


Zeroweistaamisen myötä olen alkanut ennakoimaan enemmän ja ostamaan vähemmän. Emme enää tee kerran viikossa suurta ostoskierrosta supermarketissa. Näin meidän jääkaappimme ei ole koskaan yli täysi. Roskan vähentämistä tärkeämpää on ennen kaikkea se, että ei heitä ruokaa roskikseen. Ruoan pois heittäminen on hyvin epäekologista ja noh, ei niin reilua. Mikäli minulla on varaa heittää ruokaa roskikseen, taidan olla maailman mittakaavassa upporikas. Vaikka perheemme tulot ovat länsimaisessa kategoriassa hyvin pienet.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa kotitalouksissa menee vuosittain ruokaa roskikseen 120-160 miljoonaa kiloa (n. 20-25 kiloa per henkilö). Kokonaisuudessaan ruokahävikkiä syntyy neljä kertaa enemmän, kun otetaan kaikki ravintoketjun osaset mukaan.


Neighborhood on uusi suomalaisten tekemä aplikaatio ruokahävikin vähentämiseksi. Ideana on, että ylijäävästä ruoasta otetaan valokuva ja laitetaan myyntiin. Hinnat pidetään kohtuullisen alhaalla ja myyjä ei voi tehdä voittoa. Myydystä ruoasta 70%:a menee hyväntekeväisyyteen. Ideahan on vallan mainio! Vielä en ole päässyt testaamaan.


Tässä vinkkejä miten ruokahävikistä voi päästä eroon tai ainakin tuntuvasti vähentää.

1. Pidä ruokavarastosi pienenä. 
Liian suurta ruokavarastoa ei ehdi kontrolloida ja tällöin on riski, että jotain ehtii vanheta. Emme tarvitse samanaikaisesti viittä eriväristä linssiä, kuutta erilaista papua jne. Keep it simple! 

2. Säilytä jääkaapissa ruoka läpinäkyvissä purkeissa. 
Kun ruoan näkee helposti, se ei unohdu.

3. Tee joka aamu pieni jääkaappi-inventaario.
Aina kun avaan aamulla jääkaapin, katson pikaisesti mikä tuote pitää ehdottomasti syödä sinä päivänä.

4. Organisoi ja ennakoi. 
Milloin olet kotona syömässä, montako henkeä, tarvitaanko vierasvaraa. 

5. Ole kartalla kuivakaapin sisällöstä.
Käy kuivatuotteet läpi kerran kuussa.

6. Lajittele ruoat jääkaapissa.

Laita pian vanhaksi menevät ruoat erilliselle hyllylle

7. Luovuutta keittiöön.

Ole luova ja kehittele uusia reseptejä vanhoista ruoka-aineista. Smoothien joukkoon voi heittää melkein minkä tahansa vihanneksen. Vanhat spagetit voi heittää keittoon mukaan. Vanhaksi menneet ryynit vaikka mollamaijan täytteeksi ;)

8. Älä osta uutta ennen kuin vanhat ruoat on syöty pois. 

Tämä toimii meidän taloudessa hyvin. Ennen ostin aina vaan uutta ennen kuin vanhat ruoat oli syöty pois. Tällöin vanha kastike kaksi päivää vanhoinen spagetteineen ei enää tuntunut hyvältä idealta, kun jääkaapissa oli vaikka mitä uusia herkkuruokia.

9. Ruoan oikeanlainen säilytys

Olen joutunut heittämään muutaman kerran ruokaa roskikseen sen vuoksi, että olen jättänyt esim. maitotölkin yöksi keittiönpöydälle. Kannattaa olla tarkkana erityisesti hedelmien ja kasvisten kanssa. Joidenkin ruokien kohdalla muovikääreet voivat lisätä niiden säilyvyyttä.

Nyt otan itseäni vielä enemmän niskasta kiinni ja yritän tosissani olla heittämättä mitään ruokaa roskikseen. Tavoitteena 0 grammaa heitettyä ruokaa. Jeps, rima on hyvä pitää korkealla! Kirjaan ylös pois heittämäni ruoat ja kerron muutaman kuukauden päästä blogissa, mitä on tullut heitettyä pois. Toivottavasti minun ei tarvitsisi näin tehdä! :)



DIY ASTIANPESUAINE

6.9.2017

Nyt se on sitten astianpesuainekin loppu. Jokunen aika sitten kerroin kemikaalilakostani. Joten etsin käsiini astianpesuaineen teko-ohjeet.

Itsetehty astianpesuaine tehdään lähes samalla tavalla kuin pyykinpesuaine. Tiskiaine on todella helppo tehdä itse. Omatekoisesta tiskiaineesta ei tule muoviroskaa eikä se sisällä ympäristölle haitallisia kemikaaleja.

Siivousaineet rehevöittävät vesistöjä niiden kemikaalien vuoksi. Nämä luontoon hajoamattomia kemikaaleja löytyy sitten kaloista joita syömme. Maaseudun Tulevaisuuden mukaan siivousaineet ovat myös yksi hormoonitoimintaa haittaavista tekijöistä.

Tässä siis oiva terveellinen, ekologinen ja ekonominen astianpesuaine! 

Mitä tarvitset  ( n. 1 litra )

iso astia
raastinrauta
ruokalusikka 
50 g Marseille-saippuaa (varmasti jokin muukin luonnonmukainen saippua käy)
1 rkl ruokasoodaa
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl kidesooda eli kristallisooda (Tämä oli minulle täysin uusi tuttavuus. Kidesooda on rakeisempaa kuin ruokasooda)
0,8 dl kiehuvaa vettä
20 tippaa aromaattista öljyä (laventeli, mandariini tai mänty ovat hyviä, tämä ei kuitenkaan ole pakollinen ainesosa)

OHJEET

Raasta Marseille-saippua raastimella, kuten tekisit porkkanaraastetta. Laita saippuaraaste suureen astiaan ja päälle kiehuva vesi. Sekoita kunnes saippuaraaste on kokonaan sulanut veteen. Sekoita mukaan viinietikka, kidesooda ja ruokasooda. Anna seoksen jäähtyä muutama tunti. Sekoita sauvasekoittimella ja lisää halutessasi mukaan aromaattista öljyä. Laita seos pumppupulloon. Jos astianpesuaine tuntuu liian paksulta lisää tarvittaessa kuumaa vettä.

Tiskiaine ei vaahtoa samalla tavalla kuin esim. Fairy, mutta on silti tehokas. En oikeastaan tiedä, miksi vaahtoamista pidetään tehokkuuden merkkinä. Sillä kun ei oikeasti ole väliä. :)

Jos astianpesuaineen tekeminen tuntuu vaivalloiselta, niin kaikista nopeimman astianpesuaineen saat pelkällä palasaippualla. Hiero kostutettua tiskiharjaa / tiskisientä saippuaan ja voilà sinulla on astianpesuainetta. Palasaippuaa voi myös vaikka raastaa hieman likaisen kattilan pohjalle ja laittaa kuumaa vettä päälle ja jättää hetkeksi likoamaan. 

Lisätty myöhemmin: Olen huomannut, että kotitekoinen astianpesuaine poistaa huonosti todella rasvaisen astian tai paistinpannun. Teelusikallinen ruokasoodaa auttaa rasvan poistossa. 

VIIKKO 10. SUMMA SUMMARUM

4.9.2017



Viikonloppuna pidimme vauvamme ristiäiset. Ikää vauvalla on reilu 5 kuukautta, joten juhlat ovat ehkä suomalaisittain aika myöhään. Tiesittekö muuten, että Ranskassa vauvan nimi pitää antaa viiden päivän sisällä syntymästä. Heti kun vauvamme syntyi, meiltä kysyttiin hänen nimi, jotta se voitiin kirjoittaa papereihin ja sänkyyn. :) Meillä oli toki nimet valmiiksi mietitty. 

Koska pidimme ristiäiset mieheni vanhemmilla, emme voineet luonnollisesti vaikuttaa kaikkeen. Ja ei sen puoleen, ei minulla olisi ollut energiaa. Ruokaostoksemme sisälsivät paljonkin roskaa. Lahjat joita saimme, olivat pahvisissa paketeissa (sellaisia joita saa kaupasta kun ostaa lahjan). Ne kaikki voi laittaa kierrätykseen! Yhtään lahjanarua ei meidän paketeissa ollut. Tosin lahjana saadut uudet vaatteet ovat vähemmän ekologisempia kuin jo käytetyt. Kirjekuorilahjat olivat kaikista ekologisempia. 


Mokat

* Ristiäis-tarjoilumme sisälsivät paljon roskaa. 

* Ostimme kotona muovipurkissa sellaista kotitekoista porsaanlihapateeta.

* Kotona ostoksemme sisälsivät pari paperipussia ja yhden pienen muovipussin.

* Ostin rikkinäisten kotitohvelien tilalle uudet. Hei hetkonen, tämähän on vaate! Vai onko? Minähän olen vaateostolakossa.


Onnistumiset

* Antamamme pienet ristiäislahjat olivat roskattomia.

* Aloitimme kiinteät tällä viikolla ja tein ne itse.

* Tein tomaattikastiketta talven varalle. Tällöin meidän ei tarvitse ostaa ulkomailta tuotuja tomaatteja tai säilykepurkisssa olevaa kastiketta. 


DIY PYYKINPESUAINE

2.9.2017

Meidän pyykinpesuaine pääsi loppumaan, joten ei muuta kuin itse tekemään. Muutama postaus takaperin puhuin meidän kemikaalien ostolakosta. Taas jälleen kerran ajattelin, että pyykinpesuaineen valmistaminen on jotain todella monimutkaista. Pelkäsin myös, että itsetehty pesuaine ei olisi tehokas. Mitä vielä niin helppo ja nopea valmistaa! Pyykistä tulee puhdasta ja ihanan pehmoista. Lisäksi se ei tuoksu vahvoille kemikaaleille. Sopii siis hyvin herkälle iholle ja vauvaperheelle. Itsetehty pyykinpesuaine tulee myös paljon edullisemmaksi kuin kaupasta ostettu. 

Mitä tarvitset (3 litraa)

iso kattila
3 l vettä
100 g Marseille-saippuaa
3 rkl ruokasoodaa
suppilo
puulasta / iso puuhaarukka
keittiövaaka (jos Marseille-saippuan paino ei ole tiedossa)
purkki minne pistää pesuaine 
n.7 tippaa aromaattista öljyä (ei ole pakollinen)



Ohjeet

1. Raasta Marseille-saippua tavallisella raastimella samalla tavalla kuin tekisit porkkanaraastetta. 

2. Kiehauta 2 litraa vettä kattilassa ja lisää saippuaraaste. Sekoita puulastalla kunnes saippua sulaa. 

3. Lisää ruokasooda ja sekoita. 

4. Lisää loput vedestä ja sekoita. Sammuta liesi. 

5. Lisää halutessasi n. 7 tippaa aromaattista öljyä. Esim. laventeli tai sitruunaruoho sopivat hyvin pyykille. 

5. Kaada seos ämpäriin (tai johonkin toiseen suureen astiaan) ja anna sen olla siinä yön yli.

6. Aamulla seoksen pinta on todennäköisesti kovettunut. Sekoita seos sauvasekoittimella tai käsin. Voit halutessasi lisätä hieman vettä, jos koostumus vaikuttaa paksulta. 

7. Kaada seos sille tarkoitettuun pulloon / astiaan. Vanhan nestemmäisen pyykinpesuaineen pullo käy tähän hyvin.

8. Pyykkiä pestessäsi ravista ensin pesuainepulloa- / purkkiasi. Mittaa pesuainetta saman verran pyykkikoneeseen kuin tavallista nestemäistä pesuainetta, eli noin snapsilasillisen verran. 



Pyykkiaineen valmistamiseen meni aikaa noin 30 minuuttia. Aine riittää meidän kolmen hengen taloudelle noin 4-6 kuukaudeksi. Kauhean isosta urakasta ei siis ole kyse! Itse en lisännyt aromaattista öljyä, koska olen ehkäpä hieman ylivarovainen niiden kanssa. Vauvalle kun ne ei ole hyväksi. Muutenkin aromaattisten öljyjen kanssa kannattaa olla varovainen ja lukea muutama opus ennen kuin niitä käyttää. Jotkut niistä kun voivat olla vauvalle jopa hengenvaarallisia. Olen ajatellut valmistaa pienen erän tätä pyykinpesuainetta, johon lisään laventeliöljyä. Pesen sillä vaikka silloin tällöin meidän aikuisten lakanat ja ehkä vaatteita. Laventeli on niin ihana tuoksu!

I love it! Ekologista, ekonomista ja vähemmän hajusteita ja kemikaaleja. :)

© Trashless. Design by Fearne.