KESTOVAIPAT

31.8.2017










Kun lueskelin raskaana ollessani kestovaipoista, luulin, että kyseessä on jotain todella monimutkaista ja työlästä. Kestovaippoja kun löytyy monenlaisia. On taskuvaippaa, ulkovaippaa, sisävaippaa, all-in-one vaippaa, imuja ja mitä kaikkea vielä. Niimpä päätin, että en tilaa nyt mitään vaippoja netistä vaan palaudun ensin synnytyksestä ja kokeilen ensin äitiyspaketin kestovaippaa.

Ensimmäisen puolitoista kuukautta käytimme vain kertisvaippoja. Minä olin niin väsynyt, että koin myös kertisvaippojen käytön helpoimmaksi. Puolentoista kuukauden kuluttua vauva itki vähemmän ja nukkui paremmin, joten mekin aloimme nukkumaan hieman enemmän. Meillä alkoi olemaan ylimääräistä energiaa, joten aloimme surffailla netissä kestovaippasivuilla ja tilasimme kestiksiä myös meille. Tosiaan äidin palautuminen synnytyksestä on prioriteeteistä ensimmäisenä, joten itse ainakin suosittelen alkamaan kestovaipparumbaan vasta kun voimia siihen on. Joillakin on varmasti jo heti kotiin tullessa, toisilla paljon myöhemmin.

Yllätyin, näinkö helppoa se todella on. Eihän tämä nyt kovin työlästä voi olla. Niimpä päätin tilata lähes samanlaisia vaippoja kuin äitiyspaketin vaippa. Yksi kriteereistäni oli, että vaipan on mentävä päälle lähes koko vaippaiän. En halunnut alkaa ostelemaan eri kokoja. Surffailtuani hetken netisssä, löysin ranskalaisesta ekokaupasta Sunnypocket-merkkisen kestovaipan, joka menee 4-12 kg vauvalle. Se on taskuvaippa, jonne laitetaan imuosa sisälle. Bambusta tehty imuosa on kuulemma paras. Tilasin samalla kestovaipoille tarkoitettua paperia. Tähän voisi hyvin käydä myös vaikka tavallinen talouspaperi tai ohut kangaspalanen. Taskuvaipoissa on joko tarra tai nepparikiinnitys. Vaipan ulko-osa on vedenpitävää PULL-kangasta ja sisäosa pehmeää fleeceä tai vastaavaa. Täytyy kyllä sanoa, että äitiyspaketin vaippa on hieman parempi. Näitä kun saisi enemmän!

Ekologisempaa on ostaa kestovaipat käytettyinä. Ne kun kestävät useamman vauvan vaippaiän. Olen joskus lukenut Helsingin Sanomista artikkelin, jossa lääkäri ei suositellut käytettyjen kestovaippojen ostoa bakteerien vuoksi. Kaikki ne kun ei kuole edes  pestessä 60 asteessa. Toiset puolestaan sanovat, että teoria on ihan höpöhöpöä. No en tiedä, mutta jotenkin käytetyt kestovaipat eivät tuntuneet hyvältä vaihtoehdolta. Jos meille joskus tulee toinen vauva, niin silloin luonnolliselta tuntuisi käyttää näitä meillä jo olevia kestovaippoja. Ristiriitaista  eikö :)


Miten taskuvaippoja käytetään?

Minulla ei ole kokemusta muista kestovaipoista, joten kerron vain näistä taskuvaipoista.

Meillä on 11 ulkokuorta ja 22 imua. Tämä ei ole kovin paljon, mutta me pärjäämme niillä. Jos kaikki imuosat ovat likaisia, taittelemme harson vaipan sisään. Ennen vanhaan pelkästä harsosta taiteltiin vaippa. Uskomatonta! Harso on muuten ehkäpä yhtä hyvä kuin vaippohin suunniteltu imu.

Ulkovaippa, imuosa, paperi





















1. Tee vaipasta sopivan kokoinen edessä olevan kolmen nepparin avulla. Tämän voi jättää myös pestessä näin, ettei joka kerta tarvitse napittaa.





2. Laita imuosa vaipan sisäpuolelle.



3. Laita paperi (talouspaperinpala tai vaipoille suunniteltu paperi) tai ohut kangaspala siihen kohtaan mihin pissat ja kakat tulevat.










































4. Pue vaippa vauvan päälle.

5. Kun vaihdat vaipan, ota sisäosa pois ja laita se vaipoille tarkoitettuun pyykkipussiin tai vaikkapa kannelliseen ämpäriin. Paperinpalan voi heittää wc-pyttyyn. Ulko-osan voit käyttää uudelleen, mikäli se ei ole kovin likainen. Ulko-osa voi olla hieman kostea, joten laita se kuivamaan. Seuraavan kerran kun vaihdat vaippaa käytä tämä ulkokuori. Itse käytän samaa ulkokuorta muutaman kerran (jos pysyy puhtaana).



6. Kun ulkokuoria ja imuosia alkaa olemaan pesukoneellisen verran, pese ne 60 asteessa. Vaipat olisi hyvä pestä parin kolmen päivän välein. Ekologisempaa on pestä täysinäisiä koneita. Itse pesen kolmen päivän välein ja laitan koneeseen myös muuta pyykkiä, jolloin se on täysi.

Vauvan pyllyn pyyhin vanulapulla ja oliiviöljyrasvalla (Ranskassa kaikki käyttää tätä, jonka vuoksi ei peppu punoita). Kosteuspyyhkeet on no no no täällä. Tämän rasvan voi tehdä myös helposti itse. Vielä meillä on valmis iso muovipullo, mutta kun se loppuu, teen rasvan ja laitan ohjeen tänne. Meillä on vielä vanulappuja jäljellä, mutta kun ne loppuvat otan käyttöön itse tekemäni kestovanulaput. Niitä meillä onkin n. 50 kappaletta.

Aluksi kestovaippojen käyttö voi tuntua hieman työläältä. Rutiinin löydyttyä siihen ei niin paljoa mene aikaa. Kestovaipoissa on kuitenkin paljon enemmän plussia, joten käytämme niitä. Matkoilla kestovaipat ovat vähän hankalat, jos ei ole aikaa tai mahdollisuutta pestä pyykkiä usein. Meidän kolmen viikon Suomi-lomalla käytimme kertisvaippoja. Mieheni vanhemmille matkustaessamme käytämme myös kertiksiä ja toisinaan osittain kestovaippoja. Yhden yön matkoille otan kestot mukaan. Kestovaippaan kannattaa laittaa kaksi imuosaa yöksi. Tai sitten kertisvaippa yöksi. 

Plussat

* ekologinen
* edullisempi
* kivoja kuoseja
* ei vaippaihottumaa
* ei myrkkyjä (Ranskassa on ollut monia vaippaskandaaleja, siitä että vaipoissa on myrkyllsiä kemikaaleja..)

Miinukset

* ehkä enemmän ohivuotoja, jos imu on laitettu huonosti
* vaipat pitää pestä ja kuivata
* kaikki lastentarhat eivät hyväksi kestovaippaa



TRASHLESS NYT TWITTERISSÄ

30.8.2017

Heippa!

Avasin oman Twitter-tilin ja ajattelin nyt oikein kunnolla aktivoitua myös siellä.

Tervetuloa seuraamaan!

Tässä osoite:

https://mobile.twitter.com/Trashlessblog


VIIKKO 9 SUMMA SUMMARUM

29.8.2017

Tällä viikolla huomasin muutamia uusia haasteita zeroweistaamisessa. Matkustimme ystäviemme kanssa toiseen kaupunkiin ja he olivat myös meillä melkein viikon verran kylässä. Ostimme ruokaa yhdessä, mutta söimme myös paljon ravintoloissa tai puistossa eväitä. Koska roskaton elämämme on vasta aluillaan ja ns. siirtymävaihe menossa, en viitsinyt alkaa motkottamaan muovikääreistä yms. Tämä on kuitenkin suuri haaste. Miten sosiaalisissa tilanteissa voi zeroweistata? En kuitenkaan halua pilata tunnelmaa tai valittaa. Yhteinen aika on minulle kuitenkin se pääasia. Sitä kun näkee nykyään niin harvoin kavereitaan. Tietysti voin lempeästi ehdottaa roskattomia vaihtoehtoja yhteisiä ruokia ostaessamme.

Toinen haaste on toisinaan myyjien nopeus. Tiskiltä ostaessa pitää saman tien antaa oma rasia, muutoin ruoka menee muovi- tai paperikääreisiin. 

Huomaisn myös, että toisinaan juon kahvia tai teetä matkalla johonkin tai muuten vaan ulkona. Ostin viikon aikana pari take-away-kahvia. En kuitenkaan ottanut kahviini muovikantta päälle. Taidan tarvita itselleni sellaista termosmukia, johon voin ostaa kahvini suoraan tai tehdä teeni. 

Jokatapauksessa roskaton elämä tuntuu melkoiselta haasteelta. Miten ihmeessä nuo youtube-tyypit sen tekevät? Roskaton elämä vaatii enemmän ennakointia ja organisointia ja myöskin enemmän työtä. Toisaalta uskon, että kun tätä on tehnyt kauemmin, asiat muuttuvat rutiiniksi. Kyse ei ole myöskään pelkästään roskista vaan koko elämäntavan muuttamisesta ekologisemmaksi ja eettisemmäksi. 


Mokat

* Torilla jugurttimyyjä oli lomalla, joten ostin yhden suuren rasian luonnonjugurttia. 

* Maitomyyjä oli myös lomalla, joten ostin yhden paketin maitoa. 

* Ravintolassa juomassani oli pilli. 

* Hotellihuoneessa aamulla kahvihammasta kolotti, joten join kertismukista kertakäyttöpakettiin laitetun pikakahvin, joo kaksi kertaa. 

* Ostin parmesaanijuustoa muovissa (tori oli kiinni, kun sitä tarvitsimme).

* Otin hotellista muovisen vesipullon mukaani ja join veden. 


Onnistumiset

* Meidän astian- ja pyykinpesuaineet loppuivat tällä viikolla. En ostanut uusia tilalle vaan tein tuotteet itse Marseille-saippuasta ja ruokasoodasta. Reseptit tulee blogiin myöhemmin.

* Ostimme leivät, kasvikset, hedelmät, leivonnaiset yms. ilman pakkausta. Viime viikolla söimme aika paljon ravintolassa, jota emme normaalisti juurikaan tee. 

* Ostin junalipun juna-aseman kassalta toiseen kaupunkiin. Myyjä oli laittamassa lippuani muoviseen lipulle tarkoitettuun kirjekuoreen. Sanoin, en tarvitse kuorta.

* En käyttänyt enkä ottanut hotellihuoneesta mukaani mini-shampoita yms. Aina ennen olen ottanut kaikki pikkuiset purnukat mukaan. Béa Johnsonin (zero waste -guru) mukaan näiden pienten tuotteiden mukaan ottaminen on viesti siitä, että on ihan ok tuottaa maailmaan yksittäispakattuja kertakäyttötuotteita. Kun niitä ei ota, niitä tarvitsee tuottaa vähemmän. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa näitä ei edes enää ole tarjolla! 




VUODEN VAATTEIDEN OSTOLAKKO (MELKEIN)

27.8.2017

Blogissani ostolakko teema jatkuu tämän viikon :) Olen jo pidemmän aikaa miettinyt, että minulla on aivan liikaa vaatteita. Ja noh, ei oikein koskaan mitään kivaa päällepantavaa. Ehjiä vaatteita minulla olisi vaikka kymmeneksi vuodeksi. Minimalistinen vaatekaappi ei ole minun juttu, mutta uusia vaatteita en nyt tarvitse. Niimpä olen ajatellut aloittaa tänään vuoden vaatteiden ostolakon. 

Kaikkihan tietävät, että nykyinen vaatteiden shoppailumania ei ole tervettä. Eikä se taatusti ole hyväksi luonnolle ja niin ne työolot on aika karmaisevia toisella puolen maapalloa. Luin joskus yli kymmenen vuotta sitten Naomi Kleinin No Logo -nimisen kirjan ja se pisti minut miettimään vaateostoksiani. Mutta kirjan opit unohtuivat ja tein kuten ympärilläni olevat ihmiset. Shoppailin. En nyt koskaan mikään himoshoppaaja ole ollut, mutta liikaa olen kuitenkin ostanut. Kirppareita olen harrastanut 13-vuotiaasta lähtien, mutta olen myös samalla ostanut uusia vaatteita. Vähemmälläkin olisin pärjännyt. Eniten minua harmittaa, että olen tehnyt niin paljon hutiostoksia, kun en ole tuntenut tyyliäni. Tummansiniset perusfarkut ja mustat nahkakengät olen aina sentäs käyttänyt puhki.

MTV3 artikkelin mukaan ostamme melkein 20 kiloa vaatteita vuodessa. Se on valtavasti. Suomessa syntyykin Helsingin Sanomien artikkelin mukaan tekstiilijätettä joka vuosi noin 13kg per henki. Halvat hinnat lienevät syynä tähän ylikulutukseen. Kyllä nyt voi sanoa, että ennen vanhaan tämä asia oli paremmin. Ihmiset ostivat paljon vähemmän, materiaalit olivat laadukkaampia, tuotanto lähellä ja työolosuhteet paremmat. Vaatteet käytettiin puhki ja pieneksi käyneet vaatteet laitettiin kiertoon. Käyttökelvoton lumppu meni matonkuteeksi.

Miksi vaatteiden ostolakko kannattaa? 

* Vaatteiden tuotanto kuluttaa paljon luonnonvaroja ja saastuttaa luontoa.

* Kuljetusmatkat ja pakkaukset saastuttavat luontoa.

* Työolosuhteet ovat monissa maissa huonot.

* Tekstiilijätettä on jo aivan liikaa.

Vaatteiden tuottaminen kuluttaa paljon vettä ja hiilidioksidia. Kuvasta näent, kuinka paljon vettä kuluu kuhunkin vaatekappaleeseen. 


Kuva: Marttaliitto


Miten vähentää vaatteiden shoppailua?

* Tunne tyylisi, vartalotyyppisi ja sinulle sopivat väriyhdistelmät.  Näin vältät hutiostokset.

* Shoppaile vain käteisellä, ei koskaan luotolle.

* Osta asuinympäristösi ilmastoon sopivia vaatteita. Suomessa riittää yksikin hellemekko, mutta villpaitoja tarvitaan muutama.

* Osta vain tarpeeseen ja sen hetkiseen tilanteeseen. Ei mitään, että joku päivä minusta tulee boheemitaiteilija, joten tarvitsen tälläisen paidan. Etelän lomalla voi helposti tehdä sen virheen, että ostaa kasan paikallisia hellevaatteita, vaikka niitä ei tarvitse kuin hyvin harvoin.

* Hoida vaatteesi hyvin.

* Muotilehtien ja blogien lukeminen aiheuttaa shoppailuhimoa. Lue mielummin vaikka romaania.


Vuoden Ostolakon säännöt:

Vuoden aikana en saa ostaa vaatteita, kenkiä, laukkuja tai asusteita (jotka ovat vaatteita). En osta myöskään secondhandia. Jos nyt lahjaksi saan jonkin vaatteen (pyytämättä), niin sen voin toki pitää. Oikeastaan viimeksi olen ostanut vaatteita viime kesäkuussa. Ostolakkoni on siis oikeastaan alkanut jo 1.7. Ostolakkoni loppuu 1.7.2018. Tämän jälkeen yritän parhaani mukaan ostaa vain secondhandia. 

Mutta on yksi asia minkä tulen ostamaan tämän vuoden aikana. Se on villakangastakki. Minun vanha takkini joka palveli yli 10 vuotta, on niin raihnainen, että en enää kehtaa siinä pukea. Ja se on sitäpaitsi Suomessa. :) Tämän takin on oltava joko
- käytetty
- kierrätysmateriaalista tehty
- täysin kotimainen ( Ranska / Suomi, heh minulla on kaksi kotimaata) ja ekologisesti tehtyjä 

Nämä kaksi viimeistä vaihtoehtoa ovat varmasti melko hintavia. Se ei haittaa, sillä en muuten tule ollenkaan ostamaan vaatteita, joten takki saakin olla hieman kalliimpi.

Meidän vauvalle minun pitää kuitenkin hankkia lisää vaatteita ensi vuonna. Tälle vuodelle meillä on riittävästi vaatteita. Tulen ostamaan ne kaikki käytettynä ja luonnollisesti maltillisesti. Koitan olla sekoamatta söpöihin bodeihin ja mekkoihin :)

Jos itseltäni häviää tai hajoaa täysin käyttökelvottomaksi jokin sellainen vaate mitä ilman ei voi olla, voin toki ostaa tilalle uuden (mieluiten käytetyn). Tälläinen on esim. reppu, pipo tai käsineet.










































Kerron blogissani myöhemmin kuulumisia tästä ostolakosta. Ostolakko tulee varmasti joskus olemaan vaikeaa.  Olenkin päättänyt, että vältän kaikkia sellaisia lehtiä ja internetsivustoja, joissa esitellään vaatteita. Kun elän tältä osin hieman pimennossa, en niitä tule niinkään ajatelleeksi. Ja voin käyttää tämän ajan johonkin muuhun. Vapautan myös itseni ryntäämästä alennusmyynteihin ihmistungokseen. Voi miten ihana vuosi minulle on tulossa. :)

Oletko koskaan kirjannut paperille ylös kaikki vuoden vaate- ja muut tekstiiliostoksesi? Jos et niin tule mukaan tähän haasteeseen!

Tässä muuten yksi loistava  artikkeli aiheesta.

VUODEN KEMIKAALIEN OSTOLAKKO

23.8.2017

Selasin tässä kännykkäni muistiinpanoja, joista löytyi yksi toivelista. Siinä luki, että en ostaisi enää tänä vuonna yhtään kosmetiikkaa itselleni. En ole muuten sitä ostanutkaan, paitsi aivan välttämättömimmät. 

Meillä ei ole valtavaa kosmetiikka-arsenaalia kotona. Ehei, nyt tilanne on se, että haluan tulla toimeen vähemmällä kemikaalimäärällä. Haluan myös säästää luontoa, rahaa kuten myös itseäni. Kosmetiikkatuotteiden tarpeellisuutta pohdin myös tässä postauksessa. 

Olen tullut siihen johtopäätökseen, että meille markkinoidaan niin paljon turhia kemikaalituotteita.  Mainonta luo tarpeita, joita emme tienneet edes olevan olemassa. Monet tuotteet ovat ihan höpöhöpöä ja vain keino ansaita rahaa. Minusta on surullista, että olen käyttänyt niihin rahaa ja saastuttanut luontoa. 

En oikeastaan koe tarvitsevani juurikaan kosmetiikkatuotteita. En näe eroa hiuksissani, jos käytän pelkkää shampoota kerran viikossa tai shampoota, hoitoainetta, tehohoitoa, tehoöljyä ja mitä muuta joka toinen päivä. Minulle ja miehelleni riittää vain pelkkä shampoo. Hiuksemme ovat vahvat, paksut ja kiiltävät näin. Ymmärrän, että kaikilla ei ole ollut tuuria hiuksissaan ja jotkut hiukset tarvitsevat hieman enemmän. Ruokavaliollakin lienee vaikutus hiuksiin ja ihoon. Uskoisin kuitenkin, että moni ihminen tulisi vähemmällä toimeen ja kukaan ulkopuolinen ei huomaisi yhtään mitään. Ihonhoidossa pelkkä saippua ja kosteuttava öljy riittävät meille ja varmasti monelle muullekin. Vaikka luonnonkosmetiikka on kovassa huudossa, se ei välttämättä ole ekologista. Ja muutenkin, niin luonnon- kuin tavallinen kosmetiikka sisältää aineita, jotka ei aina sovi kaikille. 

Mtv 3:n internetsivuston  mukaan käytämme kosmetiikkaituotteisiin 170 euroa vuodessa. MeNaiset teettämän kyselyn (2000 osallistujaa) mukaan käytämme puolestaan 633 euroa rahaa vuodessa kosmetiikkatuotteisiin. Tähän päälle tulee myös kaikki siivousaineet ja muut kemikaalituotteet. Tässähän säästyy paljon rahaa! Koska en osta enää kemikaalituotteita, minulle jää enemmän aikaa tehdä jotain mielenkiintoisempaa kuin vertailla eri putiloita ja yrittää optimoida itselleni jonkinlainen mahdollisimman sopiva kosmetiikka- ja kemikaalihylly. Ennenkaikkea minulta säästyy aikaa, kun en niitä käytä. Muutaman minuutin suihku, sipaisu deodoranttikiveä kainaloon, nopea vartalon ja kasvojen öljyäminen ja hiusten harjaaminen ja olen valmis vaikka Michelintähden-ravintolaan. Pikkuisen puuteria, poskipunaa ja huulikiiltoa jos haluan upgreidata arki-lookkiani. Ranskassa muuten vähäinen meikin käyttö on muodikasta! 

Lakkoni koskee myös muita kemikaalituotteita, kuten astianpesuainetta, pyykinpesuainetta, yms. Emme siis osta mitään sellaista kemikaaliainetta, mitä ei voi syödä. Tulen siis tekemään tarvittavat siivousaineet yms. itse.

Raportoin ostolakosta sen puolessa välissä. Tarkoituksenani on että tämä ei jää lakoksi vaan, että tulisin jatkamaan näin elämääni. Ihan täysin nollalinjalla on vaikea mennä, joten tässä muutama poikkeus, joita tulen ostamaan vuoden aikana. 

Marseille-saippuaa (ilman pakkausta)
Hammastahnaa (tämänkin voisi tehdä itse, ehkä kokeilen sitä jossain vaiheessa) 
Argan-öljyä
Shampoota (mieluiten bulkkina tai sitten Marseille-saippualla hiustenpesu)
Välttämättömiä lääkkeitä (jos tarvitsee)


VIIKKO 7 JA 8 SUMMA SUMMARUM

21.8.2017

Täällä ollaan lomailtu niin Suomessa kuin Ranskassa. Nyt takaisin blogin pariin. :) Lomaillessa tulikin lomailtua myös tästä uudesta elämäntavasta. Aluksi olin hiukkasen pettynyt, mutta koska tämä on meille vielä niin uutta niin lipsuminen suotakoon. Eikös sitä pitänytkin olla armollinen itselleen ;) 

Nyt olen taas motivoitunut miettimään ja näkemään vaivaa roskattoman elämän puolesta. En minä sentäs lomalla ihan edelliseen palannut. Mokia tuli niin paljon, että en edes kirjaa niitä nyt blogiini ylös. Sen sijaan kirjoitan vain onnistumisista. :)

Onnistumiset

* Ilmaiskynät, kieltäydyin ottamasta sellaista. Tai ei minun tarvinnut edes sanoa mitään, en vain ottanut sellaista mukaani.

* Viinimaistiaiset kertislaseista. Otin yhden ja sitten muistin, ai niin jätetään loput väliin. Ja olin täysin tyytyväinen ilman maistiaisia. Sitäpaitsi imetän, joten  hyvin vähän tulee otettua alkoholia.

* Hillomaistiaiset ja muovilusikat. En maistanut. En silti tuntenut, että jäin jostain paitsi. Meillä on kaapit täynnä hilloa kotonakin.

* Heti Ranskaan palattuani, ostin leivät omiin pusseihin ja samoin toriostokset olivat pientä poikkeusta lukuunottamatta roskattomat.

* Ostin Suomesta paljon käytettyjä lastenkirjoja vauvalle. Uudet ovat sitäpaitsi aivan törkeän kalliita.

* En ole ostanut yhtään kosmetiikka- tai muuta kemikaalituotetta (paitsi yhden tuubin hammastahnaa). Astianpesuaine on loppu, joten nyt siirryimme Marseille-saippuaan.



BIITSI SIISTIKSI

13.8.2017

Olen törmännyt aina silloin tällöin ihmisiin jotka keräävät roskia. Muutama löytyy myös aivan lähipiiristäni. Roskien kerääminen kaduilta, rannoilta tai vaikka metsistä on tavallaan tuntunut kummalliselta, mutta samalla hienolta. Miten noilla ihmisillä on aikaa vapaaehtoisesti lähteä keräämään roskia ja putsaamaan ympäristöä? Olen minäkin laittanut roskia roskikseen jos sellainen on tullut eteeni, mutta en ole koskaan lähtenyt varta vasten siivoamaan ympäristöä. 

Törmäsin netissä sattumalta projektiin nimeltä Siisti Biitsi. Kampanjan tarkoituksena on siivota Suomen rantoja sekä kerätä tietoa, mitä roskia rannoilta löytyy. Samalla roskien kerääminen voi olla yhteisöllistä tekemistä ja ulkoilua. Se myös herättää huomion niin ympäristöasioihin kuin roskien keräämiseen. Siisti Biitsi -kampanja on mukana Suomi 100 -juhlavuodessa

Osallistuminen on tosi helppoa. Kerää roskatiimisi tai mene vaikka yksin keräämään. Siivoa ranta roskista ja kirjaa ne ylös. Täytä netissä roskaraportti tai lähetä se postitse. 




Keräsimme Espoon Oittaan uimarannalta eräs päivä roskia. Ranta on melko pieni ja teimme siivousprojektin melko nopeasti. Ranta näytti nopealta vilkaisulta hyvin siistiltä. Roskan määrä yllättikin minut.

Tässä meidän roskasaalis:

- pillimehujen pillin kääreitä
- tupakantumppeja
- jäätelön käärepapereita
- sukkia
- tupakka-aski
- korvapuustien käärepaperi
- irtokarkkipussi
- muovisia kertakäyttölaseja
- kuitteja
- muovipussi
- yksittäispakattujen karkkien käärepapereita
- suklaan käärepaperi
- narua
- sekalaista pientä roskaa

Roskien kerääminen oli kivaa ja siitä tuli hyvä mieli :) Aion jatkaa myös niiden keräämistä Ranskasta meidän kaupunkimme joen rannoilta! 

5 VÄLINETTÄ BULKKIOSTOKSILLE

10.8.2017



Zerowaste elämäntapaan liittyy olennaisesti ruoan ostaminen bulkkina. Ranskassa kuivatavaroita ja muita tarvikkeita voi ostaa bulkkina niin supermarketista kuin ekokaupoista. Täällä on myös pelkästään bulkkiin erikoistuneita kauppoja! 

Bulkkiostaminen on oikeastaan ihan helppoa. Aluksi se vaatii hieman organisointia ja joitakin hankintoja, mutta sitten se alkaa rullata. Olen hankkinut tarvittavat asiat ostosten tekoon ja aloittanut ostamaan ruokaa bulkkina. Kaikkea en vielä ole ostanut bulkkina, mutta sitä kohti ollaan menossa.

Bulkkina ostaminen on zerowaste-ostamisen kulmakivi. Muutamalla pienellä hankinnalla voi hyvin aloittaa bulkkina ostamisen. Ja varmaan näistä suurin osa jo kotoa monelta löytyykin. Itseltäni löytyi valmiina melkein kaikki tarpeellinen zerowaste ostamiseen. Vain pienet kangaspussit puuttuivat.

Ostosten tekeminen ilman jätettä ei tosiaan ole vaikeaa! Pitää vain aluksi astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja sitten siitä tuleekin rutiinia. Kun ostaa esim. juustotiskiltä juustoa lasipurkkiin tai bee's wrappiin kannattaa  vain ihan pokkana esittää asiansa.  Jos alkaa kyselemään, että hyväksyykö myyjä lasipurnukkaa, antaa hänelle tällöin tilaisuuden jäädä pohtimaan asiaa liikaa. Ehkä saatat olla myyjälle ensimmäinen lasipurkkiin ostaja ja hän saattaa aidosti ihmetellä. Jos energiaa riittää, toki voi alkaa selittämään omia ostometodejaan tai sitten voi vain sanoa, olevansa allerginen muovikääreille jne.

Tässä viisi tuotetta mitä bulkkiostamiseen tarvitaan. Käytettynä ostetut ovat luonnollisesti enemmän zerowastea, mutta uutenakin ostettuna ne säästävät pitkässä juoksussa paaaaljon luontoa.

Kangaskassi
Tämä toimii luonnollisesti ostoskassina. Mahtuu pieneen tilaan ja on tyylikkäämpi kuin muovipussi. Kangaskassi on aivan must pitää koko ajan mukana. Ikinä ei voi tietää mitä päivän aikana tapahtuu. :)

Pieniä kangaskasseja 
Niitä myydään niin netissä kuin ekokaupoissa. Ja voihan ne itsekin ommella. Yksi pieni kassi painaa vain muutaman gramman. Pieniin pussukoihin voi laittaa niin vihanneksia, hedelmiä, kuivatuotteita kuin leipääkin (tosin ei patonkeja tai suuria leipiä).

Lasipurkki (voi myös olla hyvin terästä tai muovia)
Näihin ostetaan kalaa, lihaa, juustoja, maitotuotteita ja muuta sellaista jota ei voi kangaspussiin laittaa. 

Lasipullo (voi olla myös muuta materiaalia, kunhan on vesitiivis)
Lasipulloon voi ostaa tuoremehua, maitoa ja vaikka olutta. 

Tavallinen kangaspala, pyyhe tai bees'wrap
Kankaan sisälle sujahtaa leipä ja bee'swrappiin juustot tai vaikka kahvilan takeway-vässämpylä.

Kuva tulee myöhemmin perästä, kun tietokoneeni tulee huollosta 😀

VIIKKO 6. SUMMA SUMMARUM

7.8.2017

Kuva: Zéro déchet Family-nimisestä kirjasta. Roskapussissa on kuukauden roskat ja Mäkkärin roskat ova tulleet kymmenessä minuutissa.
Kuudes viikko on ollut roskattoman elämän kannalta täysi katastrofi. Olemme tehneet ruokaostoksia melkein kuten ennen. :( 

Olemme juosseet tukka putkella siellä sun täällä. Meillä ei ole ollut paljoa aikaa miettiä ruokaostoksiamme ja kun emme niitä ole tehneet roskattomasti Suomessa, meillä ei ole minkäänlaista rutiinia hommaan. 

Olemme olleet kylässä ja omassa asunnossa. Lähimarketissa on lähes mahdotonta tehdä ostoksia roskattomasti. Melkein kaikki on pakattu muoviin. Tämä koko blogi ja meidän yritys elää roskattomasti alkoi tuntumaan lähes mahdottomalta. Tai ainakin Suomessa. Jos sattuu asumaan torin ja Punnitse ja Säästä kauppojen lähettyvillä tai omistamaan oman kasvimaan ja käymään kalassa niin mikä ettei. Mutta jos asuu lähiössä ja on kiireinen, niin kyllä se roskaton elämä on hyvin haasteellista. Mutta ainahan voi mennä viikonloppuna sieneen, metsään poimimaan marjoja, kalaan ja sinne torille vähän pidemmän matkan päähän. Jos asuisin Suomessa, näin tekisin! Helsingin keskustassa on helpompaa tehdä ostoksia, mutta metsään meneminen onkin sitten enemmän aikaavievää. Jaa-a, mikä onkaan ideaalipaikka elää roskattomasti Suomessa? 

Tänään tein ostokset Lidlissä ja tosiaan kovin montaa pakkauksetonta juttua en pystynyt ostamaan. Hedelmät ja vihannekset vain. Monet vihanneksetkin on pakattu muoviin. Luin jostain, että ne säilyisi paremmin. Voi olla, mutta en ymmärrä miksi kotimainen kurkku pitää olla muovikääressä? Ja sitten vieressä olevat avomaankurkut ovat ilman kääreitä. Osaako joku kertoa? Muovipussia en kuitenkaan ostanut! Kangaskassin pitäminen mukana on jo niin rutiinia minulle. 

Yhtenä iltana istuimme mieheni kanssa keittiössä ja katselimme sitä muovin määrää, mikä ostoksistamme oli kertynyt. Totesimme, ei näin emme jatka kun pääsemme kotiin. Eikös se olekin niin, että kun yrittää jotain uutta elämäntapaa (laihduttaminen, tupakanpolton lopettaminen tai vaikka herkkulakko) niin alussa tulee repsahduksia. No tästä on hyvä jatkaa. Nyt minulle on näiden repsahduksien jälkeen vieläkin kovempi motivaatio ja halu elää roskattomasti ja mahdollisimman ekologisesti. Ensi viikolla ei enää yhtään roskaa, mutta tällä viikolla vielä muutama roska. ;) 


BEE'S WRAP MUOVIKELMUN TILALLE

5.8.2017










































Kuinkahan monta vuotta muovikelmu ja alumiinifolio ovat olleet olemassa? Mitä ennen sitä käytettiin? Miten ihmeessä ihmiset tulivat toimeen ilman näitä? Helposti. Ja ei siitä niin kauaa ole aikaa kun eväsleivät laitettiin rasiaan. Mistä lie sana eväslaatikko peräisin. Aina ei ole tilaa kuljettaa eväslaatikkoa mukana, joten bee's wrap on oiva apu ruokien paketointiin evääksi. Liinan sisälle voi myös kääräistä kasviksia, juustoja tai hedelmiä ja säilyttää ne jääkaapissa. Bee's wrapin voi myös laittaa kulhoon "kanneksi". 

Bee'swrap on kaikessa yksinkertaisuudessaan kangaspala, joka on päällystetty mehiläisvahalla. Nämäkin voi vaikka itse tehdä. Kangas on siis jotenkin vedenpitävä. Bee's wrappia voi käyttää aina vaan uudelleen ja uudelleen. Pesu kylmällä vedellä riittää. Pesuaineella sitä ei saakaan pestä. Lihaa tai kalaa ei myöskään tulisi bee'swrapissa säilyttää. Lopulta kun kangaspala on aivan loppu, sen voi vielä kompostoida. 



Bee's wrappeja myydään ekokaupoissa ja internetissä. Mielestäni isommat ovat monikäyttöisempiä. Joten ostin kolme isoa bee'swrappia. Eväsleipien ympärillä nämä toimii todella hyvin. Koska ostan nykyään juustot irtotuotteena, bee'swrapin sisällä ne säilyy hyvin. Tosin en ole kosteampia juustoja säilönyt bee's wrapissä (kuten homejuustoa tai valkohomejuustoa). Mutta kait nekin voisi kääräistä tähän liinaan. 

Bee's wrappi taipuu paremmin, kun sitä vähän hankaa käsissä. Kun vaha lämpenee niin se taittuu paremmin.

MUISTILAPPUJA JA KESTOKYNIÄ

3.8.2017

Kirjoitan paljon puhelimellani muistiinpanoja ja listoja. Kauppa- / torilista on kuitenkin sellainen, jonka haluan tehdä vanhanaikaisesti paperille. Lisäksi viikon tai päivän todo-lista on aivan ehdottomasti oltava paperilla. Nämä paperipalaset ovat sitten teipattuna (hmm. tähän pitäisi saada joku vaihtoehto) seinällä tai pyörivät jossain pöydällä. Listoihini on helppo lisätä tarvittavia asioita. Ehkä niiden pitää olla hyvin esillä, sillä puhelimessa nämä muistettavat asiat unohtuvat ja jäävät jotenkin pimentoon…

Post-it laput tuottavat luonnollisesti turhaa roskaa sekä luonnollisesti niiden pakkausmuovit. Niimpä päätin ottaa mummini tavan käyttöön. Hän on aina leikannut kirjekuorista itselleen muistilappuja. Kätevää, eikö ja niin yksinkertaista. Kirjeitä ei enää meille tule paljoa. Kaiken mahdolllisen olen siirtänyt sähköiseksi, mutta Ranska ja sen byrokratia. Kirjeitä silti tulee muutaman kerran viikossa.  Suomessakin varmasti vielä paperia kertyy kotiin, vaikka sitä koittaisi viimeiseen saakka välttää. Nyt vain pitäisi lopettaa niiden lappujen teippaaminen seinään. Voisin vaikka laittaa magneetilla jääkaapin oveen. Meillä kun on noita magneettejakin valmiina. 

Mitä minä sitten teen sille paperille, jonka molemmat puolet olen käyttänyt? Béa Johnson (tuo zero waste guru) tekee paperiroskasta uutta paperia. Sehän on hauskaa. Siitä paperista voisin tehdä vaikka astian ja antaa sen lahjaksi. :D Sata kärpästä yhdellä iskulla!

Mites sitten nuo muoviset kuulakärkikynät? Niitä meille onkin kertynyt paljon. Tuntuu, että niitä vaan tulee ovista ja ikkunoista kotiin jostain. Ensimmäinen asia on kieltäytyä ilmaiskynistä. Niitä ei pidä ottaa. Toiseksi niitä ei pidä ostaa. Vanhanajan sulkakynä mustepulloineen taitaa olla melkoisen kestävä vaihtoehto. Tosin joo, no ehkä vähän romanttista kirjoittaa sillä, mutta joo hankalaa. En nyt lähde sulkakynälinjalle. Sen sijaan meillä on pari täytettävää mustekynää. Mutta vielä iso pino ilmaiskyniä myös...

VIIKKO 5. SUMMA SUMMARUM

1.8.2017




Viides viikko alkoi lentokonematkalla Suomeen. Tämähän kumoaa vaikka kuinka paljon meidän zeroweistaamista. Mutta on minulla siihen hyvät perustelut ;) Pienen vauvamme kanssa, emme lähde Keski-Euroopan helteissä roadtripille. Juna-matkakin on liian pitkä pikkuisen kanssa ja liian kallis myös meille. Ja Suomeen on päästävä joka kesä. Lentämisestä tulee piakkoin oma postaus. 

Täytyy kyllä sanoa, että Suomen elintervikkeiden pakkaukset yllättikin minut. Täällä on niin paljon enemmän muovipakkauksia, mutta moni asia on myös Suomessa paremmin. Minun täytyneekin tehdä jonkinlainen Ranska vs. Suomi zerowaste-postaus. :)

Tietokoneeni ei nyt toimi, joten näpyttelin tämän osittain kännykällä. Kuva tulee sitten perästä 😀


Mokat

* Kiireessä juuri ennen bussin lähtöä lounassämpylä paperikääreissä.

* Pasteija kiireessä.

* Ostin turkinpippuri-, purukumi- ja ruisnappipussin kotiin tuomisiksi.

* Kertisvaipoilla on menty koko matka.




Onnistumiset

* Matkustimme bussilla satojen kilometrienkin matkat.

* En ostanut vesipulloja tai takeway-kahveja tms. Otimme aina omat eväsleivät mukaan. Tässä säästää hyvin rahaa.

* Olemme syöneet jonkinverran järvestä kalastettua kalaa ja metsämarjoja. Ranskassa ei metsissä marjoja ole, joten tämä on niin luksusta Suomessa!
© Trashless. Design by Fearne.