KOTITEKOINEN LIKÖÖRI

30.7.2017



Minulla on ollut kesällä pieni likööritehdas pystyssä. On niin kivaa säilöä "kesää" pulloihin. Talven pimeydessä pieni liköörilasillinen villahuovan sisällä kirjaa lukien on kivaa. Tykkään myös antaa kotitekoisia lahjoja, joten läheiseni tulevat saamaa näitä liköörejä joululahjaksi. Olen tehnyt nyt raparperi-, mansikka-, aprikoosi-, kirsikka- ja mansikkaraparperilikööriä. 

Likööri on loistava lahjaidea tai tuominen kylään mennessä. Lisäksi näin kaunista pulloa harva haluaa ehkä heittää pois, vaan ehkäpä ihmiset jopa käyttävät lasipulloa vaikka juomapullona. Nämä liköörit on myös ihan tajuttoman helppo ja nopea valmistaa. 

AINEKSET

1/5 sokeria
2/5 hedelmiä tai marjoja
2/5 kirkasta viinaa (esim. vodka)


Laita lasipurkkiin sokeri, hedelmät / marjat ja alkoholi. Sulje purkki ja ravista. Laita likööri tekeytymään kuukauden ajaksi. Sekoita purkkia aina silloin tällöin. Hedelmät voi jättää vaikka muutamaksi kuukaudeksi purkkiin. Mukaan voi myös sujauttaa vaniliatangon tai muita mausteita.

Siivilöi alkoholi lasipulloon. Pullotetun liköörin maku syvenee ja paranee kun odottelet vielä pari kuukautta. Alkoholissa lilluneita marjoja tai hedelmiä voi käyttää vaikka kakun täytteenä (tällöin kakku ei sovi lapsille). 

ÄSSÄKEKSIT

27.7.2017

Kaupan keksit ovat yleensä paketoitu sekä muoviin että pahviin. Zeroveistatessa nämä keksit eivät enää tulekaan kyseeseen. Keksejä saa Ranskassa bulkkituotteena ekokaupoista, bulkkikaupoista ja leipomoista. Ostan toisinaan valmiita ja kun aikaa on teen kerralla suuren satsin keksejä. Ässäkeksit ovat siitä hyviä, että ne säilyvät lasipurkissa tai vaikka paperipussissa melko pitkään. Ne voi myös pakastaa. Mikä olisikaan parempaa ajanvietettä pienten lasten kanssa kuin leipominen. Tässä siis kiireiset peheenäidit ja isät voivat yhdistää monta kärpästä yhdellä iskulla. 

Ässäkeksejä olen tehnyt paaaaljon. Kerran myin niitä kadunkulmassa ravintolapäivänä. :) Ransikset ovat muuten ihan hulluina kaneliässiin. 

Olen tehnyt ässäkeksit  yleensä Valion ohjeen mukaan. Se on mielestäni paras. 


AINEKSET
200 g voita
2 dl sokeria (laitan sokeria vähän vähemmän)
2 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
sokeria ja kanelia keksien pinnalle

OHJEET
Vatkaa pehmeä voi ja sokeri kulhossa, kunnes seos on vaaleaa. Lisää kananmunat ja vatkaa kuohkeaksi. Lisää kuivat aineet (sekoita ne ensin keskenään) sekoita tasaiseksi. Laita taikina jääkaappiin pariksi tunniksi kovettumaan. Leivo taikinasta ohuita tankoja (noin etusormen paksuisia  ja pituisia tai pikkurillin jos on isot kädet). Muotoile tangoista s-muotoisia keksejä. Jos taikina on ollut jääkaapissa yön yli siitä saattaa olla vaikea muotoilla keksejä. Kannattaa odottaa hetki, että taikina vähän lämpenee. Laita keksit uunipellille (kestoleivinpaperin päälle). Paista keksit uunin keskiosassa 175 asteessa n. 14 minuuttia. Laita lautaselle sokeria ja kanelia ja pyöräyttele valmiit keksit sokerikaneliseoksessa. Nam!




VIIKKO 4. SUMMA SUMMARUM

24.7.2017


No niin, nyt on jo neljä viikkoa takana mahdollisimman roskatonta elämää. Alkuviikosta olimme vielä mieheni vanhemmilla, joten emme tehneet mitään ostoksia. Koko viikon söimme jääkaappiamme ja pakastintamme tyhjäksi. Sillä tänään matkustamme Suomeen useammaksi viikoksi ja haluamme kytkeä jääkaappimme pois päältä.  Viikon aikana teimme kuitenkin joitakin mokia ja toki onnistumisiakin oli. :)

Meillä tulee vielä paljon roskaa ja kierrätettävää, sillä vanhoja tuotteita meillä on paljon. Pelkkää talouspaperia on jo muutaman kuukauden tarpeiksi. Kaikki vanhat tuotteet käytämme pois, kun kerta olemme ne jo hankkineet. Uusia elintarvikepakkauksia emme ole maitoa ja voita lukuunottamatta ostaneet. Vielä on monia tuotteita, jotka ovat hieman haasteellisia zeroweistata, mutta eiköhän pikkuhiljaa ratkaisuja löydy. 

Viikon mokat

* Tulimme kotiin mieheni vanhemmilta ja nälkä oli suuri. Kotona odotti melkein tyhjä jääkaappi. Tai noh, ois meillä kait pakkasessa vielä jotakin sapuskaa ollut. Mutta laiskuus. Ostimme lähileipomosta sämpylät. Niiden mukana tuli käärepaperit. No pienempi paha lounassämpylä on kuin vaikka Bigmac-ateria. ;)

* Ostin kaupasta maitoa.

* Kylässä mentiin kertisvaipoilla ja kotona meni muutamana yönä kertis.

* Ostin vauvalle Weledan kylpysaippuan muovipaketissa (tämä on muuten tosi hyvä tuote). En viitsi alkaa vauvalle tekemään itse kylpysaippuaa.


Onnistumiset

* Teimme ruokaostokset täysin ilman pakkauksia (patsi kalan ympärillä oli taas ohut paperinpala ja se maito).

* Juuri kun olin kantanut kaupasta maitoa kotiin. Löysin torilta maitomyyjän, joka myy maitoa vanhanajan metallisesta maitotonkasta. Oma pullo pitää olla mukana. 1L maksaa 70 senttiä, tämähän on halvempaa kuin kaupassa. Maitoa käytän vain lettujen tai pannukakun tekoon sekä aamukahvissani. Käytän myös vegaanisia maitoja, mutta en koskaan ole tykännyt kahvista kasvismaidolla. Sen pitää olla lehmänmaitoa. Ja nyt saan nauttia vieläpä pienen maatilan maidosta.

* Viikonloppuna olimme juhlissa, joissa ruoka syötiin kertislautasilta ja juomalasit olivat myös kertiskamaa. Pöydällä oli nippu pillejä. En sentään ottanut pilliä juomaani :)

Tänään matkaamme Suomeen.  Olemme varustautuneet zeroweistaamaan myös Suomessa. Pikkupussukat (nämä toimii muuten erinomaisena pakkauspussukkana tavaroille ja vaatteille), kangaspussi, juomapullo ja bee's wrapit on mukana. Jännittävää nähdä, että miten Suomessa onnistumme tekemään ruokaostokset. Olemme kuitenkin myös paljon toisten luona kylässä, joten silloin zeroveistaaminen jää vähemmälle.





KAHVISTA JA HUNAJASTA VARTALOKUORINTA

22.7.2017

Opin tekemään monia tee-se-itse-tuotteita asuessani muutaman vuoden Venäjällä. Ihmiset tuntuivat olevan siellä hyvin luovia säästäessään rahaa. Olin kerran Pietarissa saunassa tuttavani kanssa ja hän alkoi hieromaan kahvinpuruilla kroppaansa. Hän ojensi purkin minulle ja sanoi kahvia ja hunajaa. Selvä, kokeilin tätä vartalokuorintaa ja voi että miten pehmoinen ihoni tämän jälkeen oli. Kahvin ansiosta tämä kuorinta kuulemma vähentää selluliittia. Tässä ekologisessa kuorintavoiteessa ei takuulla ole luontoa ja ihmistä saastuttavaa mikromuovia! :)

AINESOSAT
1/5 osaa hunajaa
4/5 keitetyn kahvin puruja

Säästä aamukaffesi purut ja sekoita ne hunajan kanssa purkissa. Jos et satu juomaan kahvia, odota sopivaa hetkeä jolloin olet kahvinjuojan seurassa ja pyydä häneltä kahvinpurut mukaasi :D Kuorinta-aine säilyy parisen viikkoa suljetussa purkissa.



Jos olet saunassa, hiero kuorinta koko vartalolle ja anna vaikuttaa viidestä minuutista puoleen tuntiin. Kuorinta on kuulemma tehokkaampi saunassa tehdessä, mutta ihan tehokas suihkussakin. Suihkussa pesen kuorinnan heti pois, koska en jaksa odotella siellä.  Ihosta tulee ihanan pehmoinen vaikka kuorinnan tekisi vähän  nopeammin.  Iho saattaa tuoksua kuorinnan jälkeen hieman kahville. Tämän edullisempaa, nopeampaa ja tehokkaampaa kuorinta-ainetta saa etsiä!

Jee, blogiani luetaan Suomessa ja muutamassa muussakin maassa on jokunen kurkannut blogia! :) Blogia voi nyt seurata Blogit.fi:ssä. 

TARVITSENKO TODELLA NIIN PALJON KOSMETIIKKAA

20.7.2017

Zero waste -bloggaajien kosmetiikka-arsenaali on ihanan simppeli.  Heillä on vain olennainen. Miten kauniilta kylpyhuone voi näyttääkään, kun joka paikka ei tursua erilaisia putiloita. Mielestäni meillä ei edes ole paljoa kosmetiikkaa. Mutta nähtyäni zeroweistaajien kylpyhuoneet – päätin laittaa perheeni kosmetiikka- ja hygieniatuotteet lattialle. Kuvasta unohtui wc:n ja kylpyhuoneen käsisaippuat muovisissa pumppupulloissa, suihkusaippua, pari palasaippuaa, käsirasva sekä yksittäispakatut ilmaisnäytteet. 

Mitä kosmetiikka- / hygieniatuotteita me todella tarvitsemme? 

Ranskalaisen zeroweistaavan perheen (www.famillezerodechet.com) mukaan tarvitsemme vain:

- saippuaa (esim. Marseille-saippualla voi pestä kasvot, koko kropan ja hiukset)
- kasvisöljyä (esim. manteli- tai arganöljy käy hyvin koko kropalle, kasvoille ja hiuksille. Ihan tavallinen oliiviöljykin riittää)
- dödö (Tämän voi tehdä myös itse tai ostaa kividödön, joka kestää 10 vuotta. Kaikki ihmiset eivät edes tarvitse dödöä)
- hammasharja ja tahna (näitäkin saa kompostoitavia versioita ja hammastahnana menee ruokasooda)
- hiusharja tai kampa 
- partahöylä (vanha klassikko partahöylän vaihtoterät voi kierrättää ja ne on todella ohuita, partaveitsi varmasti sopii käsistä käteville)
- kuukuppi / kestositeet 

Olen vuosien varrella ostanut kaikenlaisia rasvoja, kuorinta-aineita, kylpyvaahtoja, hoitoaineita, hiuksiin jätettäviä hoitoaineita, lakkaa, muotovaahtoa ja mitä kaikkea. Mitenköhän paljon näihinkin on mennyt rahaa? Puhumattakaan miten paljon turhaa jätettä olen tuottanut. 

Markkinointi on tehnyt minuun tehtävänsä, kun olen tarvinnut näitä kaikkia tuotteita. 

Raskaana ollessani vähensin kemikaalituotteita todella radikaalisti. Tämä tapa on jäänyt minulle päälle ja olen huomannut, että miten vähällä kemikaalimäärällä sitä pärjää. Ihoni ei ole tästä kärsinyt, päinvastoin se hehkuu kun en tuki sitä turhilla kemikaaleilla. 

Nykyään käytän: 
marseille-saippuaa
suihkusaippuaa (lopetin sen käytön tänään :)))
shampoota
dödöä
kasvorasvaa (tämänkin käytön lopetin tänään)
arganöljyä
kuorintaa
käsirasvaa
aurinkorasvaa
kasvovettä
parfyymiä
meikkejä
sheiveriä
pesusientä
jalkaraspia
kynsilakkaa (varpaissa) ja poistoainetta
hammastahnaa

Aion luopua käsirasvasta, kasvorasvasta, kuorintavoiteesta, suihkusaippuasta ja kasvovedestä. Teen itse kuorintanaamion keittiöstä löytyvistä asioista, käsirasvana menee argan-öljy kuten kasvorasvanakin. Hiuksiin olenkin sitä aina välillä laittanut. Marseille-saippua on ollut ahkerassa käytössä, mutta aina välillä tulee käytettyä nestemäistä suihkusaippuaa. Sheiverin vaihdan kestävään. Ja otan tilalle kestositeet / kupin. Vanulaput ja pumpulipuikot vaihdan kestoihin. Meikit käytän loppuun (meikkaan niin vähän ja harvoin, että ne taitavat mennä vanhaksi ennen). Sitten alan miettimään muita vaihtoehtoja. Todennäköisesti en ala itse meikkejäni tekemään vaan ostan ne jatkossakin. Minulla on myös muotovaahtoa, aftersun-voidetta, paksumpaa voidetta ja monia muita tuotteita, joita en juuri koskaan käytä. Voisin antaa ne pois ja heittää vanhat putilot roskikseen. 

Jos todella huomaan, että ihoni tai hiukseni menevät huonoon kuntoon, niin voin etsiä siihen ratkaisua jostain kemikaalituotteesta. Epäilen. Ehkä ensi vuonna meillä on oikea zero waste -kylpyhuone. Pikkuhiljaa pikkuhiljaa...


VIIKKO 3. SUMMA SUMMARUM

18.7.2017

Nyt on takana kolme viikkoa roskatonta elämää tai enemminkin pyrkimystä elää roskattomasti. Kolmannella viikolla en ostanut yhtään ruokaa, joten tämä oli totaalinen zero waste -viikko. Ostin vauvalle vain pari käytettyä vaatetta. Hetkonen, kertyihän meiltä vähän jätettä… Ai niin ja ostin muutamia tuliaisia Suomeen. Yritin valita mahdollisimman roskattomat tuliaiset, mutta hieman jätettä niistäkin kertyy… 

Keskiviikkoon saakka olimme kotona ja söimme jääkaappimme tyhjäksi. Sitten matkasimme mieheni vanhemmille 150 km:n päähän. Matka taittui kätevästi junalla, koska meillä ei ole autoa. Emmekä ole sitä ostamassa, ellemme jostain syystä aivan välttämättä sitä tarvitse. Asumme kantakaupungissa, joten ei meillä ole tarvetta autolle. Kaikki palvelut ovat aivan lähellä ja vauvan kanssa on helppo liikkua paikasta toiseen (meillähän on vain yksi lapsi..). Joskus voi olla tilanteita, että auto olisi kätevä. Olemme kuitenkin päättäneet, että näissä tilanteissa vuokraamme auton. Tälläisiä tilanteita on vuodessa ehkä pari. Säästämme todella pitkän pennin. Kävelemme joka paikkaan ja pidemmät matkat teemme bussilla tai junalla.

Noh, koko viikon mieheni vanhemmilla söimme heidän ruokia. Mieheni isä tekee torilla ostokset omiin pusseihin ja koriin, mutta siihen se jääkin. Jätettä siis syntyy paljon. Jääkaapissa minua houkuttelivat ihanat jugortit muovipaketeissa. Tietenkään zero waste -periaatteeseen ei kuulu, että kylässä voisi sitten tuottaa jätettä, kun se ei päädy kotiin. Toki voi olla vaikea kieltäytyä jos ainut tarjottava asia on muovikääreissä, niin minkäs teet  jos on kova nälkä. Mutta jos on vaihtoehtoja, valitsen kylässä sen mikä näyttää tuottavan vähiten jätettä. 

Miten zeroweistata kylässä? 

Kylässä ollessa en jaksa olla hankala, vaan syön sitä mitä on tarjolla. Yhteinen hetki on kuitenkin tässä tapauksessa tärkein. Jos on vaihtoehtoja, koitan valita niitä tuotteita, jotka tuottavat vähiten jätettä. Tuomisina pyrin tuomaan jotain sellaista missä ei ole muovia tai muuta jätettä. Omatekoiset keksit, hillo, likööri, hedelmät / marjat ja vastaavat ovat hyviä tuliaisia. Ja ihan pelkkä viinipullo toimii aina (siinä nyt ei juurikaan tule jätettä mukana).






IMETYSTEE

16.7.2017

Kerroinkin, että ostin jokunen aika sitten apteekista imetysteetä. Jokainen teepussi oli kääräisty muoviin. Olen ostanut aiemminkin imetysteetä, mutta silloin teepussit olivat kääritty paperiin. No joka tapauksessa, yksittäisten teepussien paketoiminen muoviin on turhaa, joten teen teeni tästä lähin itse. 

Ranskassa monet apteekit myyvät yrttejä bulkkituotteena. Katsoin teepakettini kyljestä tarvittavat yrtit ja marssin apteekkiin. Ostin vihreää anista, fenkolin siemeniä ja melissaa. Myydäänkö Suomessa yrttejä apteekissa? Tyhmä kysymys, mutta en tiedä, mistä yrttejä voi ostaa Suomessa. Ekokaupat?

IMETYSTEEN VALMISTUS JA OHJE

1/3 vihreää anista
1/3 melissaa
1/3 fenkolin siemeniä

Sekoita yrtit keskenään. Hauduta yrttijuomaa teepallossa tai teekannussa 5-10 minuuttia. Juo imetysteetä kolme kertaa päivässä. 

Imetysteen yrteiksi sopivat monet muutkin yrtit, jotka ovat aniksen makuisia. Imetysteehän ei nyt ole mitenkään pakollinen juttu. Ilmankin pärjää. Mutta jos on tottunut juomaan päivän aikana paljon kuumia juomia,  imetystee on oivallinen juoma. Kofeiinia sisältäviä juomia kun on parempi juoda hyvin maltillisesti (vihreässä teessäkin on hieman kofeiinia). Apteekkari kertoi myös, että vauvat pitävät fenkolin mausta. 

Tätä teetä litkin mielelläni muutaman kupin päivässä. Teen valmistaminen on lisäksi paljon edullisempaa kuin valmiisen teepussien ostaminen. 


BÉA JOHNSON JA ZEROWASTEHOME

14.7.2017

 Zero waste -elämäntapani taustalla on monia inspiroivia ihmisiä. Kuten esittelytekstissäni kerroin, suuri inspiraation lähteeni on ollut Béa Johnsonin Zéro déchet-niminen kirja. Se onkin eräänlainen zero waste -raamattu. Kirja on ranskaksi, mutta se löytyy kyllä myös englanniksi ja muutamalla muullakin kielellä. Koska asun Ranskassa on mielenkiintoisempaa lukea kirja ranskaksi, sillä vinkit ja nettisivut ovat suunnattu Ranskassa asuville.  Suomalaista käännöstä ei vielä ole.  Sellainen äkkiä, jossa olisi vinkkejä Suomessa asuville kaupoista jne.

Ranskasta kotoisin oleva Béa Johnson on eräänlainen 2000-luvun zero waste -pioneeri. Ennenhän kaikki ihmiset elivät lähes roskattomasti. Eikä siitä ole edes kovin kauan aikaa! Hänen Kaliforniassa asuva nelihenkinen perhe tuottaakin vain puoli litraa jätettä vuodessa. Kirjasta ei käynyt ilmi, paljonko heiltä kertyy kierrätettävää- / ongelmajätettä (esim. wc-paperin pahvirullat, tyhjät patterit tai vaikka rikkinäiset akut). Johnsonin perheen filosofiaan kuuluu kuitenkin, että kierrätettäväkään jätettä ei saisi syntyä. Ja hehän käyttävät ladattavia pattereita. Joidenkin Wc-paperien pahvirullat voi ilmeisesti kompostoida (?).

Béan filosofia sisältää viisi ärrää eli suomeksi viisi koota. Nämä viisi koota tulisi toteuttaa tässä järjestyksessä.

1. Kieltäydy refuse 
Älä ota vastaan sellaista, mistä syntyy jätettä. Esimerkiksi ravintolassa kieltäydy juomasi pillistä. Kieltäydy ilmaisnäytteistä ja muista ilmaislahjoista. Laita postilaatikkoosi ei mainoksia-lappu.

2. Kevennä reduce 
Minimoi tarvitsevasi asiat ja elä yksinkertaisemmin. Muuta pienempään asuntoon ja tyydy vähempään tavaramäärään. Se mitä et tarvitse anna pois tai myy. Vältä kaikessa missä voit pakkauksia.

3. Käytä uudelleen reuse 
Vanhasta rikkinäisestä t-paidasta saa monta hyvää tiskirättiä. Kirjekuorista ja papereista voi tehdä uutta paperia.

4. Kierrätä recycle 
Se mistä et voi kieltäytyä, etkä keventää etkä uusiokäyttää niin kierrätä se. Zeroweistaamisessa pyritään kuitenkin myös välttämään kierrätettyyn materiaaliin tehtyjä pakkauksia. Joten osta kaikki mitä voit bulkkina omaan pussukkaan / purkkiin.

5. Kompostoi rot
Orgaaniset jätteet laita kompostiin tai biojätteeseen.

Hänen kirjansa kolahti minuun kovasti. Olin jollain tavalla miettinyt samoja asioita, mutta en ollut saanut ajatuksiani selkeiksi. Hänen kirjansa pisti ajatukseni eräänlaiseen järjestykseen. Kirja myös osoitti, että vähän kekseliäisyydellä ja isoäitien resepteillä zeroweistaaminen on hyvinkin mahdollista.  Kukaanhan ei voi toki elää täysin ilman jätettä. Sitä syntyy vaikka ostaisimme bulkkina kaiken jne.   Ovathan bulkkituotteetkin jossain pakkauksessa. Mutta zero waste -elämäntavan jätemäärä on hyvin pientä!

Silmäni aukenivat ja minusta jopa tuntui, että ekologisempi elämäntapa on mahdollista. Olen kyllä harrastanut kierrätystä ja secondhandia kohta 20 vuotta (aloin shoppailla kirppareilla 13-vuotiaana), mutta silti samalla ostaen myös paljon uutta ja tuottaen jätettä valtavia määriä. Puhumattakaan siitä, että tuotteiden valmistamiseen kuluu energiaa ja luonnonvaroja. Sekä niiden kuljettamiseen ympäri maapalloa. Olen kirjasta niin inspiroitunut, että minusta kaikkien pitäisi lukea se :D Zero waste on paljon muutakin kuin ekologinen elämäntapa. Se on hyvin humaani tapa elää ja se tuo ihmisen lähemmäksi asioita jotka ovat oikeasti tärkeitä. Joku voisi sanoa, että paluuta entiseen. Kun uusiin tapoihin on tottunut ja homma lähtee kunnolla rullaamaan, se tulee säästämään niin aikaa kuin rahaa.


Tästä pääset hänen blogiinsa. 


ZERO WASTE -PIKNIK

12.7.2017

Osallistuimme pari päivää sitten zero waste -piknikille. Elämäni ensimmäinen roskaton piknikki! Täällä Ranskassa zero waste -elämäntavan ympärille on perustettu yhdistyksiä, jotka ovat alkaneet järjestämään erilaisia tapahtumia. Syksyllä on tulossa mm. oman kosmetiikan ja siivousaineiden valmistamisen työpajat. Piknikille osallistui kolmisen kymmentä henkilöä. Sinne piti tulla yli 200 ihmistä, mutta sää oli hyvin epävakaa. Piknikkimme jäi valitettavasti vähän lyhyeksi, sillä vettä alkoi satamaan. Ehdimme kuitenkin vaihtaa muiden zeroweistaajien kanssa muutaman sanan. Onko Suomessa tälläistä yhteisöä, joka järjestää zero waste -tapahtumia? Kuulin, että Tampereella (?) olisi zero waste popup-ravintola. Onko muita? 

Mitä zero waste -pikinikille mukaan? 


* Huopa tai viltti. Luonnonmateriaalit taitavat olla parempi vaihtoehto fleecelle. Mutta olen mieltynyt tähän fleecevilttiin ja aion käyttää sen puhki. 

* Juomaa kestopulloissa tai termarissa. Me juomme harvoin alkoholia, joten se ei kuulunut piknikkiimme tällä kertaa. Viinipullosta tai olutpullosta kertyy jätettä korkin ja sen käärepaperin verran. Mutta se on aika pieni paha. Viiniä ja olutta saa myös bulkkina omaan lasipulloon Ranskassa. En tiedä saako Suomesta? Tai voihan sitä vaikka tehdä itse juomansa. 

* Hedelmiä ilman kääreitä. Hedelmistä aiheutuvalle kompostijätteelle oma lasipurkki tai vastaava mukaan. 

* Keksejä pussukassa (ostettu irtokekseinä tai tehty itse).

* Eväsleipiä bee's wrappiin (tästä pian oma postaus) kääräistynä tai omassa eväslaatikossa (leipien sisältö sekin on zero waste -ideologian mukainen).

* Veitsi ja ruokailuvälineet kotoa (kertakäyttöiset no no no).

* Pyyheliina tai pieniä kangasserviettejä suun ja käsien pyyhkimiseen.

Tässä oli meidän piknikkimme menu ja tapa miten emme tuota jätettä. Tämähän on aivan mielettömän helppoa ja todellakin kyse on vain pienistä tottumusten vaihtamisesta. Ja vain taivas on rajana piknik-eväissä. Ainut asia mikä voi olla hankalaa on esim. viinilasit. Ehkäpä viiinin voisi juoda jostain pienistä paksuista laseista. Vaikka Ranskassa viinin juominen tavallisesta lasista onkin täysin käsittämätöntä :D Onkohan ruostumattomasta teräksestä viinilaseja tai sitten kestävästä muovista sellaiset (mieluiten secondhandinä).

Aatelkaapa jos vappuna kaikki juhlijat tekisivät piknikin roskattomasti. Tai festareilla kävijät... 


VIIKKO 2. SUMMA SUMMARUM

11.7.2017

Nyt on toinen viikko takana zeroweistaamista. Noh, työsarkaa kyllä meillä riittää. Vaikka kuinka olen nyt tuntosarvet koholla ja mietin perheemme kulutusta ja roskien tuottamista tähän maailmaan, huomaan tekeväni monia aloittelijan virheitä. Noh, ei se mitään, nyt tiedän nämä heikot kohdat ja koitan työskennellä niiden parissa. :)

Kierrätettävää materiaalia tuli hieman vähemmn kuin viime viikolla. Jääkaapissa ei ole enää juurikaan muoviin pakattuja elintarvikkeita. Pakkauksissa olevia kuivatuotteita on vielä jonkin verran. Kävin läpi kunnolla kaikki kuivatuotteemme ja löysin avaamattoman vehnäjauhopussin, joka oli mennyt vanhaksi. Voi ei, meillähän on aivan valtava ruokavarasto. Ihan turhaa säilöä niin paljoa ruokaa kotona. Eihän sitä voi seurata koska ne menee vanhaksi. Tällä viikolla ostoksemme olivatkin melko minimalistiset. 

Tämän viikon mokat

* Noutopizza tuo "kiireisen" arjen pelastus. Haimme noutopizzat vanhasta tottumuksesta. Tästä kertyy todella paljon jätettä, koska rasvaista laatikkoa ei voi laittaa kierrätykseen. Ja vaikka voisikin, jätettä se on. Ensi kerralla syömme pizzamme pizeriassa. Noutoruokamme aikakausi on meidän kohdalla nyt ohi. Paitsi ai niin, voidaanhan me ottaa omat astiat mukaan. Kotiinkuljetus ei kuitenkaan onnistu, no emme sitä ole koskaan harrastaneet. 

* Kerran persikoita ostaessani unohtui taas oma hedelmäpussi. Tiesitkö muuten, että Ranskassa ei ole enää olemassa muovisia hedelmäpusseja. Missään! Ne on laissa kielletty, joten ne on korvattu paperisilla tai biohajoavilla versioilla. Mutta kuitenkin on sekin turhaa jätettä.

* Apteekissa myyjä sujautti lääkkeet salamannopeasti paperipussiin. En ehtinyt reagoimaan, kun hän jo toivotti hyvää päivänjatkoa. Ensi kerralla pitänee ennakoida. Lääkkeistä en luonnollisesti luovu zeroweistatessa. 

* Ostin imetysteetä ja hmmmm. jokainen teepussi on kääritty muoviin. Miksi??? Seuraavalla kerralla teen itse imetysteeni. Se ei ole edes kovin vaikeaa. 

* Ostin alemyynnistä tossuja vieraille (ranskikset tepastelee kengät jalassa kylässä, joten meillä on nyt heille tossuja :)). Olisiko jossain myynnissä ekologisia tossuja? Sorruin myös muutamaan bodyyn ja yhteen pitkähihaiseen vauvalle. Seuraavan kerran ostan vain käytettynä, kuten olen useimmiten tehnyt. Vauvanvaatteet vaaaan ovat niiiiin söpöjä. Mutta kieltäydyin sentään muovipussista. 

* Kävimme eräiden ulkomaalaisten vieraiden kanssa crêperiessä syömässä lettuja. Limonaadini mukana tuli pilli ja muovitikku. Mitä h****a se muovitikkukin lasissa teki. Taas pitänee ennakoida ja kertoa tarjoilijalle tilausta tehdessä, että ei laita muovipilliä lasiin. Tämä on siitä vaikeaa, että se avaa keskustelun ehkäpä tarjoilijan kanssa ja taatusti pöytäseurueen kanssa. Se, että muilla on laseissa muovipillit ja itse kieltäydyn siitä aiheuttaa jonkinlaisen muurin minun ja pöytäseurueen välillä. Mutta toisaalta se voi tuoda jotain uutta ja parhaimmassa tapauksessa uusia zeroweistaajia. :) 

* Mieheni sai lahjaksi esiliinan ja kertakäyttöisen leipurinhatun. Esiliina on ihan jees, mutta miten kieltäytyä leipurinhatusta? Hän sai myös töistään lahjaksi pari kirjaa, jotka oli kääritty paperiin ja niiden mukana tuli muovipussi. Olisiko muovipussista voinut kieltäytyä? Minä sain lahjaksi käsikorun (sellaisen rihkamaversion). En käytä koruja kuin muutaman kerran vuodessa. Mitä ihmettä minä nyt sillä sitten teen?  Lahjoista on epäkohteliasta kieltäytyä. Taidan vaan laittaa lahjan kiertämään. 


Onnistumiset

* Tutustuin kaupunkimme uuteen bulkkituote-myymälään. Myymälän omistaja  on zeroweistaaja, joten kaupasta löytyi juuri niitä tuotteita mitä on vaikea löytää bulkkina ekokaupasta tai marketista. Kuten ruokasoodaa, oliiviöljyä, viiniä tai vaikkapa viinietikkaa. Tein myös ekat kuivatuote bulkkiostokset omaan pussiin. Olen tehnyt toki bulkkiostoksia ennenkin, mutta aina kaupan pussiin. 

* Zero waste -toriostokset. Kotona laitoin kaikki tuotteet pöydälle ja tunsin pientä tyytyväisyyttä. Taputin itseäni olkapäälle ja sanoin hyvä, eihän se nyt kovin vaikeata ollut.  Vain kala oli kääritty ohueen paperiin. Jihaa edistystä ja aluksi vähän jännitti ;)

* Zero waste -leipomo-ostokset. Kävin leipomosta ostamassa viikon leivät kangaspusseihin. Ensin vähän jännitti miten myyjä reagoi. En ilmeisesti ollut ensimmäinen, joka tekee näin, hän ei reagoinut mitenkään. Jihaa! Leivät laitoin sitten kotona pakkaseen paperipusseissa (joita meillä on vielä aikamoinen pino…). Oisinhan voinut ostaa ne valmiiksi näihin paperipusseihin, mutta ne on ehkä himpunverran pienet leiville. Ostan leivät omiin pussukoihin, koska leipuri vetää leivät viipalointikoneesta läpi. Kätevää, minun ei tarvitse koskaan leikata leipää. 

* Osallistuimme zero waste -piknikille. Se oli tämän kaupungin ensimmäinen. Meitä oli kolmisen kymmentä. Pari sataa ihmistä oli ilmoittanut tulostaan, mutta sää. Meidän piknikki kestikin vain tunnin, sillä alkoi satamaan. Ennen piknikille lähtöä pitikin vähän miettiä miten eväät pakataan ja miten piknik tehdään täysin roskattomasti. Tästä pian oma postaus!

* Kävellessäni kaupungilla näin roskia aivan jokapuolella. Takeway-tuotteita, ostosmaniaa (alennusmyynnit), muovipillejä juomissa, paperikääreitä hampurilaisten ympärillä, patonkeja paperipusseissa. Milloin roskista tuli jotenkin niin automaattisia, että en ole edes huomannut niitä ennen. Tuntuu kuin laput silmiltäni olisivat tippuneet. 


ITSETEHTY RANSKALAINEN SALAATINKASTIKE

9.7.2017

Zero waste -elämäntapa vaatii hieman vaivaa ja itsetehtyjä tuotteita. Yksi tälläinen on salaatinkastike. Olen tehnyt ranskalaista salaatinkastiketta vuosia ja en ole kaivannut yhtään marketin valmista salaatinkastiketta sen jälkeen. Ranskassa useimmiten salaatinkastike tehdään itse ja en ole oikeastaan koskaan kylässä ollessani nähnyt kenelläkään valmista kaupan salaatinkastiketta. Resepti on niin helppo ja nopea, että tämän valmistamiseen on aina aikaa. 

AINEKSET (n. 1dl)
1/3 osaa valkoviinietikkaa
2/3 osaa oliiviöljyä
reilu teelusikallinen sinappia 
1/2 tl suolaa
1/2 tl pippuria



Laita ainekset kannelliseen purkkiin ja ravista voimakkaasti. Voilà kastike on valmis. Aikaa meni yksi minuutti! Kastike säilyy jääkaapissa useamman viikon. Itse teen salaatinkastiketta kerralla noin desin verran. 

Kaikki ainekset löytyvät bulkkituotteena, paitsi sinappi. Sitä ei taida missään olla bulkkina, no sitä myydään lasipurkissa ja tällä hetkellä tarvitsen niitä kotiini lisää. Mummini on aina valmistanut sinappinsa itse ja onhan se parempaa kuin kaupan (Dijonsinappikin on vain teollista). Vielä jääkaapissani on kaupasta ostettua, mutta kun se loppuu teen varmasti sinappia itse! Ai niin, saakohan niitä aineksia bulkkina :D

ZERO WASTE -HYGIENIATUOTTEIDEN YKSI KULMAKIVISTÄ: MARSEILLE-SAIPPUA

6.7.2017



Ranskalaiset zero waste -tubettajat ja bloggaajat tuntuvat kaikki vannovan Marseille-saippuan nimeen. Olen itsekin käyttänyt sitä kohta vuoden ja loistotuotehan se on! Sillä voi pestä kasvot, koko kropan, hiukset, astiat, vaatteita tai vaikka koiransa. Saippua sopii myös hyvin tahrojen poistoon. Marseille-saippuasta voi valmistaa myös pyykinpesuainetta ja muita siivousaineita. Saippuan käyttö auttaa kuulemma raskaana olevien naisten suonenvetoihinkin. Kuulin tämän raskaana ollessani. Itse selvisin aika vähillä suonenvedoilla, liekö Marseille-saippuan ansioita ;) Tämä todella monipuolinen saippua myydään ilman pakkauskäärettä ja se on valmistettu Marseillesissa, Ranskassa. Ja ei tosiaan ole tätä tuotetta hinnalla pilattu. Saippua on myös mielestäni todella kaunis.



Marseille-saippua on ekologinen oliiviöljystä valmistettu luonnontuote, eikä siihen ole lisätty mitää n lisäaineita. Eikä sitä ole testattu eläimillä. Ostaessa saippuaa kannattaa olla tarkkana. Nimittäin huijariversioita on markkinoilla pilvinpimein. Kuten Petit Marseillais ja Chat-saippua. Aidon Marseille-saippuan tunnistaa saippuaan kaiverretusta tekstistä, jossa lukee, että tuote sisältää oliiviöljyä 72%. Saippuoita on eri värisiä, mutta en tiedä mistä väri on peräisin. Yleisimmät ovat kuitenkin oliivinvihreä ja valkoinen. Uskoakseni suomalaisissa ekokaupoissa myytävät Marseille-saippuat ovat juuri näitä oikeita. 

Saippua jättää ihon ihanan pehmeäksi. Käytän Marseille-saippuaa kasvojen ja koko kropan pesuun. Hiuksia en ole vielä sillä kokeillut pestä, mutta ajattelin kokeilla heti kun meidän muovipullossa ostettu Petit Marseillais-shampoo loppuu. :D

Marseille-saippualla on todella helppo aloittaa kemikaalituotteiden keventäminen ja kylpyhuoneen zerowaistaaminen. Tämä klassikkotuote on myös mitä mainioin tuote matkustaessa. Ei tosiaan paina paljoa, eikä vuoda laukkuun. 

VIIKKO 1. SUMMA SUMMARUM

4.7.2017

Nyt on takana viikko harkitumpaa kuluttamista ja mahdollisimman roskatonta elämää. Sehän vaatii hieman organisointia, itsekuria ja luovuutta. Ensimmäinen viikko alkoi sillä, että kartoitin ja organisoin missä ja milloin teemme ruokaostoksemme. Mistä ostamme mitäkin ja miten välttää pakkauksiin käärittyjä tuotteita. Asumme Ranskassa ja täällä se on oikeastaan aika helppoa. Täällä myydään kaupoissa bulkkina kuivatuotteita ja täältä löytyy myös bulkkiin erikoistuneita kauppoja (vähän kuin Punnitse ja säästä). Torilta voi ostaa bulkkina juustoja, jugorttia, rahkaa, voita, kermaa jne. Ainut asia mitä en tällä viikolla löytänyt bulkkina oli maito. Kyllä se varmasti vielä eteeni tulee. Kasviksia ja hedelmiä on tietysti helppo löytää bulkkina mistä vaan. 

Bulkkitavaraa siis riittää, mutta en nyt ihan onnistunut ostamaan vain bulkkia. Ensinnäkin ostin maitoa (jota en löytänyt bulkkina), toiseksi ostin lettuja, jotka käärittiin voipaperiin (minulla ei ollut omaa paperia mukana). Kolmanneksi ostin marketista voita (torin voi on kallista ja olen todella mieltynyt bretagnelaiseen voihin). Neljänneksi torilla ostaessani vihanneksia en ollut varustautunut tarpeeksi monella pikkupussilla. Kalaa ostaessani en ollut varustautunut paketilla. Enkä kanaa, enkä kananmunia. Leipääkin ostin paperipussiin ja pari pientä leivosta. Yksi piirakka kääräistiin leipomossa alumiiniin. Vauvakin käytti öisin ja välillä päivisin tavallsiia muovivaippoja. Valkoviinietikan ostin bulkkina! Ei nyt ihan zerowastea, mutta vähän sinne päin kuitenkin. Tein jo parannuksen edellisiin ostokäyttäytymiseen. Se on hyvä alku! 

Torilla huomasin, että kaikki mummot ja papat ostavat ruokansa omiin pusseihin ja purnukoihin. Tämä on kuulemma hyvin yleinen tapa Ranskassa. Ehkä he ovat aina tottuneet käymään torilla omien pussukoidensa kanssa. Hienoa! Kalan ja lihan kanssa olen ajatellut joustaa. Otan oman pussukan niille, mutta myyjä saa kääräistä ne paperiin. Maitoa ostan vielä omassa tetrassa (kunnes löydän jonkun muun ratkaisun). Ensi kerralla otan leipomoon oman kangaspussin ja torille mentäessä tarpeeksi pikkupussukoita. 

Kemikaalituotteista deodoranttini pääsi loppumaan. Ostin uuden tilalle. Tällä kertaa kristallikiven, jonka pitäisi kestää jopa yli kymmenen vuotta. Siinä ei ollut pakkausmateriaalia (vain ohut paperinpala). 

Roskia siis kertyi ensimmäiseltä viikolta melkein saman verran kuin ennen, sillä syömme pois jo aiemmin ostetut elintarvikkeet, jotka on kääritty pakettiin. 

Haasteena olivat siis uuden tavan omaksuminen ja muistaminen. Lisäksi minusta tuntuu ehkä vähän omituiselta pyytää esim. kalaa johonkin lasipurnukkaan tai ostaa leipä omaan pussiin vakkarileipomostani. Hieman yllättävä haaste oli vieraiden tuomiset. Meillä kävi muutamia vieraita, jotka toivat mukanaan suklaata (käärittynä foliopaperiin ja paperiin) ja egyptiläisen seinälautasen. Lahjat olivat ihania ja onhan niitä aina kiva saada (ja myös toki antaa). Miten ihmeessä voisin tulevaisuudessa kertoa vieraille (jotka eivät ole läheisiä), että eivät tuo mitään tai jotain mistä ei kerry roskaa? Ensi viikolla koitan työskennellä näiden haasteiden parissa! Tosin tämän lahjojen saamisen haasteen unohdan nyt tältä erää ja palaan siihen sitten joskus.

Kuvan roskat ovat vain osa viime viikon roskista. Täällä muovi, metalli, kartonki ja paperi kierrätetään samassa muovipussissa. Roskat kerätään keltaiseen pussiin (joita saa kunnantalolta) ja näille on varattu oma roskis. Ja ne ymmärtääkseni poltetaan. Ei ehkä ihan ekologisin ratkaisu. Tässä on siis vain viikon muovit ja kartongit. Muuta roskaa kertyi vielä pari muovipussillista. 

TERVETULOA BLOGIIN

2.7.2017











































Tervehdys!

Olen ajatellut haastaa itseni ja perheeni kohti zerowastempaa elämäntapaa...

Ajatus lähti liikkeelle Béa Johnsonin Zero déchet-nimisestä kirjasta. Olin myös miettinyt vauvamme syntymän jälkeen, että minkälaista esimerkkiä haluan hänelle näyttää. Haluanko, että hän näkee mammansa heittävän monta säkkiä roskia roskalaatikkoon. Haluanko, että talomme pursuaa ties mitä hilavitkutinta, kosmetiikkaa, ruokaa jne.. Haluanko kasvattaa lapsemme siten, että on ihan jees tuottaa lisää roskaa. Ehkä en, mutta vaikeatahan se on elää roskattomasti kun on vauva. Menee aikaa, energia ei riitä miettimään luontoa, kun kaikki aika menee vauvan hoitoon. Ja ne vaipat. Hetkonen, hänhän nukkuu vielä suurimman osan päivästä. Hilavitkuttimien ostoonhan menee aikaa. Puhumattakaan niiden siivoamiseen ja käyttämiseen. Kestovaipat ja muut vaihtoehtoratkaisut vauvan hoitoon. Bling! Jos teen ostokseni roskattomasti siihen menee suunnilleen sama aika kuin muovipakettiin käärittyjen ruokien ostoon Bling bling! Mehän voitaisiin ainakin kokeilla. Meidän perhe voisi olla semmonen miniwaste! Ei ihan zero. Bling blibg bling. En edes pidä huutavista logoista, joihin suurin osa ruoka-, siivous- ja kosmetiikkatuotteista on paketoitu. En pidä muovistakaan. Enkä vahvoista tuoksuista. Enkä mistään epäterveellisestä. Entisaikana keittiössä oli vain logottomia purnukoita, joissa oli ruoka-aineita. Kosmetiikkana toimi vain pala saippuaa ja joku rasva. Ihanan yksinkertaista. Niin kaunista ja raikasta. Bling bling bling bling mähän alan bloggaamaan tästä.

Tälläisen ajatusketjun päätteeksi olen nyt tässä. 

Tarkoituksenani on kirjoittaa blogiini viikottain eräänlainen summa summarum miten roskaton elämä on sujunut. Mitä haasteita on tullut eteeni ja miten olen ne ratkaissut. Lisäksi jaan reseptejä, DIY-juttuja,  vinkkejä ja välillä kaivan itsestäni vähän teoreettisemman puolen esiin. Zeroweistaan vain sen verran kuin se meidän perheelle sopii ja tuntuu mukavalta. Hampaat irvessä en tähän hommaan lähde. Enkä tee jokaisesta elämämme osa-alueesta kertarysäyksellä zerowastea. Vanhat tuotteet käytetään ensin loppuun ja pikkuhiljaa tässä mennään eteenpäin ja etsitään vaihtoehtoisia toimintatapoja. Tästä tulee hauskaa!

Kuva on meidän kuivahyllystä. Sehän on jo valmiiksi ihan zerowaste! Hmmmm… tuotteet on kuitenkin ostettu pahvipakkauksissa...



© Trashless. Design by Fearne.