KUULUMISIA JA PIENI BLOGILOMA
7.6.2018
Moikka!
Tänään lähti kamera huoltoon, joten ajattelin pitää nyt samalla myös blogiloman. Seuraavan kerran blogi päivittyy juhannuksen tienoilla. Ehkä sen jälkeen tai ehkä jo sitä ennen. Pidän samalla myös Trashlessista somelomaa. En oikeastaan koskaan jaa blogissani kuulumisia, vaan tekstini ovat enemmänkin asiapitoista. En edes osaa kirjoittaa elämänmakuisia blogitekstejä, joissa olisi jokin kiva viesti sisäänujutettuna. Joten tämä on vain tälläistä tajunnanvirtaa ja nopeasti tehty postaus.
Täällä on ollut viime aikoina työntäyteistä. Uusi yritykseni Vadelma vie kaiken ajan. Olen tehnyt markkinointimateriaalia, kuvannut tuotteita, tehnyt tuoteselosteita, pakkauksia (mahdollisimman zero waste) tuotteille ja itse tuotteitakin. Paljon on myös uusia prototyyppejä odottamassa pöydällä, sekä ideavihkossa ideoita. Voi kumpa ehtisin tekemään kaiken. Teen kaiken itse, joten hommaa riittää. Olisihan se kiva, että joku ammattilainen tekisi esim. logon, pakkaukset ja vaikka kaikki markkinointimateriaalit. Mutta ei minulla ole varaa palkata. Hah! Onneksi olen yleispätevästi medianomi koulutukseltani, joten osaan vähän kaikkea. En ehkä ihan huipputasoista tee, mutta riittävää. :D
Nettisivutkin ovat työlistalla. Olisi kiva löytää joitakin suomalaisia yhteistyökumppaneita, tai olenkin jo löytänyt, mutta en ole vielä heitä lähestynyt. Oi, tämä yritysprojekti on samaan aikaan tosi siisti juttu ja samalla tuskastuttaa, kun ei ehdi toteuttaa kaikkia ideoita tai ei ole niihin resursseja. Yritykseni aloitusbudjetti on ruhtinaalisesti 500 euroa. Kassavirralla olen tätä businesta kasvattamassa. Hullunhommaa... Ehkä tähän löytyy jossain vaiheessa ratkaisu!
Vauvamme tai oikeastaan jo taapero (sana vaatii totuttelua!), aloittaa syyskuussa kokopäiväisen tarhan. Silloin minäkin aloitan kokopäiväisen työnteon yritykseni parissa. Tarkoituksenani olisi alkaa päivittää blogiakin tiuhempaa tahtia eli joka toinen päivä on suunnitelmissa. No syksyllä nähdään, että mikä on käytäntö. Olisi myös kiva alkaa tekemään blogin kautta kunnolla yhteistyötä eri yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Ja tehdä bloggaamisesta ammatti. Jep, olen aina haaveissani realisti. ;) Ehkä jos nyt sanon haaveeni näin ääneen, se saattaa vaikka jopa toteutua.
Minua inspiroi tällä hetkellä Unelmaduunarit -podcastit, kesäiset kasvikset, yrtit, villiyrttikeittokirja, Otso Sillanaukeen Zero waste -kirja ja monet uudet suomalaiset ja ranskalaiset ekologiset yritykset ja innovaatiot.
Aloitin juuri sokeri-/ herkkulakon, joka tulee kestämään kuukauden. Olen kovin perso sokerille, joten tässä onkin haastetta kerrakseen.
Meidän lähileipomo kertoi juuri, että heidän tavoitteenaan on päästä eroon paperipusseista. Huom! Ranskassa suurin osa ihmisistä ostaa patonkinsa leipomosta. Tämä tekee noin 65 000 000 paperipussia päivässä. Meidän lähileipomo ottaa pian käyttään systeemin, jolla saa 2 senttiä alennusta, kun ostaa omaan pussiin. Näin me olemme tehneet jo vajaa vuoden ja kohta siitä saa jopa hyvitystä. Jee! Ja arvatkaapa mitä, on hyvin mahdollista, että yritykseni Vadelma tulee tekemään heille näitä uudelleenkäytettäviä leipäpusseja. ;) Ja leipomoitahan Ranskassa riittää.....
Oikeastaan odotan innolla syksyä, jolloin aloitan kokopäiväisesti yrittämisen. Mutta sitä ennen on vielä kesä! Ja suomimatka! Yksissä illanistujaisissa söimme kiinalaiset onnenkeksit. Lapussani (jonka voi kierrättää) luki: Congratulations you are on your way. Sain uskomattomasti voimaa tästä pienestä kiinalaisesta paperilapusta. :)
Toivon sinne teille kaikille inspiroivia kesäpäiviä ja paljon aurinkoa.
Vauvamme tai oikeastaan jo taapero (sana vaatii totuttelua!), aloittaa syyskuussa kokopäiväisen tarhan. Silloin minäkin aloitan kokopäiväisen työnteon yritykseni parissa. Tarkoituksenani olisi alkaa päivittää blogiakin tiuhempaa tahtia eli joka toinen päivä on suunnitelmissa. No syksyllä nähdään, että mikä on käytäntö. Olisi myös kiva alkaa tekemään blogin kautta kunnolla yhteistyötä eri yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Ja tehdä bloggaamisesta ammatti. Jep, olen aina haaveissani realisti. ;) Ehkä jos nyt sanon haaveeni näin ääneen, se saattaa vaikka jopa toteutua.
Minua inspiroi tällä hetkellä Unelmaduunarit -podcastit, kesäiset kasvikset, yrtit, villiyrttikeittokirja, Otso Sillanaukeen Zero waste -kirja ja monet uudet suomalaiset ja ranskalaiset ekologiset yritykset ja innovaatiot.
Aloitin juuri sokeri-/ herkkulakon, joka tulee kestämään kuukauden. Olen kovin perso sokerille, joten tässä onkin haastetta kerrakseen.
Meidän lähileipomo kertoi juuri, että heidän tavoitteenaan on päästä eroon paperipusseista. Huom! Ranskassa suurin osa ihmisistä ostaa patonkinsa leipomosta. Tämä tekee noin 65 000 000 paperipussia päivässä. Meidän lähileipomo ottaa pian käyttään systeemin, jolla saa 2 senttiä alennusta, kun ostaa omaan pussiin. Näin me olemme tehneet jo vajaa vuoden ja kohta siitä saa jopa hyvitystä. Jee! Ja arvatkaapa mitä, on hyvin mahdollista, että yritykseni Vadelma tulee tekemään heille näitä uudelleenkäytettäviä leipäpusseja. ;) Ja leipomoitahan Ranskassa riittää.....
Oikeastaan odotan innolla syksyä, jolloin aloitan kokopäiväisesti yrittämisen. Mutta sitä ennen on vielä kesä! Ja suomimatka! Yksissä illanistujaisissa söimme kiinalaiset onnenkeksit. Lapussani (jonka voi kierrättää) luki: Congratulations you are on your way. Sain uskomattomasti voimaa tästä pienestä kiinalaisesta paperilapusta. :)
Toivon sinne teille kaikille inspiroivia kesäpäiviä ja paljon aurinkoa.
PODCASTIT TOP 3
5.6.2018
Kuuntelen podcasteja oikeastaan vain silloin kun teen töitä. Eli käytännössä koko ajan. ;) Erityisesti tykkään kuunnella podcasteja kun leikkaan kangasta tai ompelen. Valokuvatessa kotona kuuntelen myös podareita. Oikeastaan silloin kun kirjoittelen, ideoin tai teen jotain hallinnollista hommaa haluan täyshiljaisuuden. Nyt minulla on vain ongelma, olen kuunnellut varmaan kaikki Suomen podcastit. Hah, saa vinkata mielenkiintoisista podcasteista, jotka on joko suomeksi, englanniksi tai ranskaksi.
Kauheasti ei ole ekologisista aiheista tehtyjä podcasteja. Ja näitä odotan. Niille olisi tilausta. Vielä en ole löytänyt suomalaista zero waste -podcastia. Jos sellainen on olemassa, saa vinkata! En ole itse mikään puhuvatyyppi ollenkaan (toki siis puhun, mutta you know what I mean). Toisaalta tässä voisi olla haaste, jos itse tekisi podcasteja, en kuitenkaan ehkä yksin.
Podcastit ovat roskatonta ajanvietettä. Tai ovatko.. Itseasiassa eivät. Luin Otso Sillanaukeen Zero Waste -kirjan ja siellä oli yksi mielenkiintoinen pointti, mitä en ollut tullut ajatelleeksi. Nimittäin myös digitaalinen ajanviete kuluttaa luonnonvaroja. Tai kyllähän minä sen tiesin, että netissä surffailu vie sähköä, mutta jotenkin sitä ei ole miettinyt roskaamisen näkökulmasta, koska sähkönkulutusta ei näe konkreettisesti. Laitteita ei ole hyvä pitää turhaan päällä. Myönnän, että usein minulla on läppäri auki ja piuha seinässä vaikka en käyttäisi tietokonetta. Tästä tavasta pitää päästä eroon...
Tässä tämän hetken kolme lemppari podaria. Wecastilla on paljon hyviä podcasteja.
Ruokakupla
Toimittaja Noora Shinglerin ja kokki Ossi Palonevan kymmenen osainen podcast-sarja visioi ruokatulevaisuutta. He juttelevat mm. vegebuumista, kotimaisesta ruoasta, ruokatuotannon tulevaisuudesta, ruokahävikistä ja miten netti mullistaa syömisen. Ruokakuplan pääyhteistyökumppani toimii S-ryhmä, jonka ansiosta he ovat saaneet käyttöönsä ketjun tietojärjestelmät ja kuluttajadatan. Podcasteissa vierailee myös eri alojen asiantuntijoita.
Nooran ja Ossin keskustelut ruoasta ovat asiantuntevia ja mielenkiintoisia. Erityisesti pidän heidän tavastaan visioida tulevaisuutta. Näistä podcasteista voisi vaikka napata itselleen businessideoita.
Hilla ja Inari
Hilla ja Inari ovat sosiaalipsykologian ja sosiologian opiskelijoita jotka analysoivat ajankohtaisia aiheita ja ilmiöitä. Tähän mennessä he ovat tehneet jo yli 35 podcastia. Podcasteissa käsitellään mm. tulevaisuutta, veganismia, feminismiä, aikaa, ystävyyttä, häpeää, pelkoa ja ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Hilla ja Inari keskustelevat avoimesti asioista. Keskusteluissa mennään henkilökohtaiselle tasolle ja se tekeekin näistä podcasteista vielä kiinnostavampia. Podcastien lopussa Hilla ja Inari jakavat viikon suositukset. Niistä olenkin saanut hyviä ideoita.
Heidän intellektuellit keskustelut ovat inspiroivia ja niistä saa uusia näkökulmia.
Unelmaduunarit
Islannista ja lapsiperhearjesta bloggaava Satu Rämö ja lapsiperhearjesta bloggaava Hanne Valtari kertovat mitä on unelmaduuni. He ovat myös itse onnistuneet luomaan omat unelmaduuninsa. Satu ja Hanne juttelevat eri alojen unelmaduunareiden kanssa siitä, miten oma unelmaduuni rakennetaan, missä onnistuttiin ja mikä meni metsään. Heidän vierainaan on niin eturivin näytteilijöitä kuin yrityselämässä omaa tietään raivaavia henkilöitä.
Nämä naiset ja heidän vieraat ovat inspiroineet minua todella paljon. Satu ja Hanne ovat julkaisseet myös Unelmahommissa- nimisen kirjan. Suosittelen!
NOKKONEN
2.6.2018
Nokkonen on varmasti yksi tunnetuimmista villikasveista. Sitä kasvaa kaikkialla ja sen tunnistaa helposti. Nokkosen rautapitoisuus on korkea ja se sisältää myös paljon C-, B-, D- ja E-vitamiineja, foolihappoa ja kivennäisaineita.
Nokkonen on todellinen superfoodi, jota voi kuivata, säilöä sekä käyttää ruoanlaitossa pinaatin tavoin. Nokkosesta voi tehdä mm. keittoa, risottoa, piirakkaa, lettuja, pestoa ja se sopii hyvin myös kalaruokiin. Oikeastaan nokkosen kohdalla on vaikea kuvitella mihin se ei sopisi. Eli sitä voi lisätä melkein mihin tahansa. :)
Nokkonen tulisi ryöpätä ennen sen käyttöä. Lehdet voi myös murskata raakana esim. morttelissa. Tämä kuulemma myös hävittää nokkosen pistävän ominaisuuden.
Nokkonen on todellinen superfoodi, jota voi kuivata, säilöä sekä käyttää ruoanlaitossa pinaatin tavoin. Nokkosesta voi tehdä mm. keittoa, risottoa, piirakkaa, lettuja, pestoa ja se sopii hyvin myös kalaruokiin. Oikeastaan nokkosen kohdalla on vaikea kuvitella mihin se ei sopisi. Eli sitä voi lisätä melkein mihin tahansa. :)
Nokkonen tulisi ryöpätä ennen sen käyttöä. Lehdet voi myös murskata raakana esim. morttelissa. Tämä kuulemma myös hävittää nokkosen pistävän ominaisuuden.
Miten nokkosia kerätään? Vältä autotienvarsia, sillä pakokaasut ei oo kiva juttu. Myöskään ei kannata poimia nokkosia esim. ison lantakasan tai ulkohuussin vierestä, sillä lantainen maaperä sisältää liikaa typpeä, jota pääsee nokkosiin ja se voi aiheuttaa huonovointisuutta. Kannattaa kerätä nokkosia metsässä tai vaikka joen rannalla.
Laita hanskat päälle ja leikkaa saksilla nokkosen pää (muutama lehtikerros). Nuorien nokkosten päät ovat monien mielestä parempia kuin vanhempien nokkosten päät. Mutta kai sitä voi myös vanhempiakin nokkosia syödä. Jotkut kerää nokkosia paljain käsin puristaen kynsien väliin oksan ja rikkomalla sen. Nokkoset eivät kuulemma pistä tällä tekniikalla ollenkaan. Itse käytin ihan tavallisia villakäsineitä. Ei tähän hommaan tarvita mitään puutarhahanskoja tai muita erikoisia käsineitä. Ihan vaikka talvilapaset käy. Nokkonen on siitä vielä kiva kasvi, että se kasvattaa nopeasti uudet lehdet leikattujen tilalle.
Miten nokkosia ryöpätään?
Nokkoset kannattaa ryöpätä eli keittää nopeasti ennen kuin ne lisätään ruokaan. Keitä kattilassa vettä ja lisää suolaa 1 teelusikallinen litraa kohti. Laita nokkoset veteen, siten että ne peittyvät. Kiehauta noin 30-60 sekuntia. Kaada kuuma vesi pois. Jotta kypsyminen loppuisi, kaada heti perään kylmää vettä nokkosten päälle. Purista ylimääräinen vesi pois. Tässä vaiheessa nokkoset eivät enää pistele.
Ryöpättyä nokkosta ei tarvitse heti käyttää ruoanlaitossa, vaan se säilyy jääkaapissa ainakin yön yli. Talven varalle ryöpättyä ja pilkottua nokkosta voi pakastaa vaikka pienissä jääpalamuoteissa.
Miten nokkosia kuivataan ja mihin kuivattuja nokkosia voi käyttää?
Levitä nokkoset leivinpaperin päälle ja nosta kuivumaan pimeään ja lämpimään paikkaan. Nokkoset voi myös kuivata uunissa vajaassa sadassa asteessa. Jätä uuniluukku esim. lusikan avulla hieman raolleen, jotta vesihöyry pääsee pois. Onhan olemassa myös erilaisia kuivaimia. Niistä minulla ei ole kokemusta. Ne ovat varmasti ihan päteviä.
Murusta kuivatut nokkosen lehdet ja laita ne tiiviiseen purkkiin. Siellä ne säilyvät ainakin vuoden. Yrtit säilyvät paremmin pimeässä ja kuivassa paikassa.
Kuivatusta nokkosesta voi tehdä yrttiteetä. Sitä voi myös käyttää esim. salaatteihin, keittoihin tai mihin tahansa vaan keksii. Kuivattua nokkosmurskaa voi laittaa vaikka sirottimeen ja sirotella suolan tavoin ruoan päälle.
..............................Ajattelin tänään kokeilla tehdä pienen erän nokkossaksanpähkinäpestoa. Nam! Laitan reseptin blogiin myöhemmin.
p.s. Jos joku tietää jonkin villiyrttikurssin (Etelä-Suomessa) aikavälillä 23.7-14.8 niin kerro mulle. :D Olisi kiva osallistua sellaiselle.
EKOYRITTÄJÄT: VADELMA
31.5.2018
Olen haastatellut ja esitellyt täällä blogissa kuusi ekoyrittäjää. Nyt on vuorossa esitellä minun oma ekoyritykseni: Vadelma. Ajattelin ensin tehdä samanlaisen haastattelun yrityksestäni kuin muistakin ekoyrityksistä. Huomasin kuitenkin, että on vähän liian aikaista vastata moniin kysymyksiin, kun olen vasta aloittanut yrityksen. Voisin vaikka tehdä tämän samaisen haastattelun vuoden päästä! Ennen sitä esittelen lyhyesti Vadelman ja sen tuotteita.
Vadelma on ekologisia tekstiilituotteita valmistava yritys. Tuotevalikoimaan kuuluu mm. talousliinoja, kestopusseja, kestonenäliinoja, furoshikejä, kestovanulappuja ja vauvojen kestotuotteita. Tuotteet ovat uudelleen käytettäviä ja niitä käyttäen voi vähentää jätteen määrää. Vadelman tuotteet on valmistettu eettisesti ja yrityksen jokaisessa vaiheessa valitaan mahdollisimman ekologinen vaihtoehto. Esimerkiksi tuotteet viedään myyntiin lähikauppoihin polkupyörällä, kaikki pienimmätkin kangaspalat säästetään tulevaa varten, turhaa paperia vältetään ja itse yrittäjä koittaa juoda vähemmän kahvia. :)
Kaikki tuotteet on valmistettu Ranskassa, Angersissa mahdollisimman ekologisista materiaaleista. Kankaat on joko kierrätettyä tai pienten vaatevalmistajien tekstiiliylijäämää. Hygieniatuotteet ja talousliinat on valmistettu uudesta luomukankaasta ja / tai Ökö-Tex-sertifioidusta kankaasta.
Vadelman tuotteita voi ostaa myös Etsystä. Vadelman uusista tuotteista kerrotaan facebookissa ja Instagramissa.
Vadelman tuotteita myydään vielä toistaiseksi vain Ranskassa, Etsyssä sekä nyt myös täällä blogissa (osiossa kauppa). Tulevaisuuden suunnitelmissani on saada tuotua Vadelman tuotteita myyntiin Suomeen ja perustaa oma verkkokauppa. Mutta vielä ennen sitä hommaa on paljon... :)
ALEKOODI
Tarjoan koodilla TRASHLESS 15 % alennuksen kaikista nenäliinoista ja talousliinoista. Tarjous on voimassa 31.5-7.6 välisen ajan. Tervetuloa ostoksille! Tuotteiden käärepaperit on tehty kierrätetystä paperista ja muualle kuin Ranskaan tilatessa kääreet on käännetty englanniksi.
p.s. Vielä ehtii mukaan ensimmäisen suomalaisen zero waste -kirjan arvontaan täällä blogissa tai Instagramissa. Arvon kirjan tänään (31.5) illalla.
VESIJALANJÄLKI
28.5.2018
Mediassa ollaan puhuttu kauan aikaa hiilijalanjäljestä ja sen pienentämisestä. Oletko kuullut vesijalanjäljestä? Törmäsin tähän termiin hiljattain. Toki olen tiennyt, että esim. puuvillan viljely tai nautakarjan tuotanto kuluttaa paljon vettä, mutta muuten en ole vesijalanjälkeä ajatellut. Mielestäni vesijalanjälki lukuina auttaa paremmin hahmottamaan eri raaka-aineiden ympäristövaikutuksia.
Vesitutkija Suvi Sojamon mukaan noin puolet maapallon väestöstä kärsii veden niukkuudesta. Tästä huolimatta vesijalanjäljestä ei puhuta tarpeeksi, mutta viime aikoina, asia on noussut esille erilaisten vesikriisien yhteydessä.
Sojamon mukaan vesi ei maailmasta lopu. Kyse on siitä, ettei vettä hallita, arvoteta ja käsitellä oikein.
Suurin osa ihmisistä asuu alueilla joissa on niukasti vettä. Suomessa vettä riittää, mutta onko se oikein että kulutamme vettä sieltä missä sitä on niukasti? Nimittäin suurin osa suomalaisten kuluttamasta vedestä ei ole suomalaista vettä vaan globaalia vettä. Esimerkiksi ruoantuotanto ja puuvillanviljely kuluttavat paljon vettä siellä missä on jo muutenkin pulaa vedestä. Viime aikoina on mm. uutisoitu, että avokadojen viljely ovat osaltaan lisäämässä juomavesipulaa Etelä-Amerikassa.
MITEN PALJON VETTÄ KULUU?
- 1 kg suklaata: 17 200 litraa
- 1 kg naudanlihaa: 15500 litraa
- 1 kg linssejä 5400 litraa
- 1 kg juustoa: 5000 litraa
- 1 kg porsaanlihaa: 4800 litraa
- 1 kg kanaa: 3900 litraa
- 1 kg riisiä: 3400 litraa
- 1 kg oliiveja: 3000 litraa
- 1kg tofua 2200 litraa
- 1 kg vehnää: 1300 litraa
- 1 litra maitoa: 1000 litraa
- 1 kg omenia: 800 litraa
- 1 kg banaaneja: 790 litraa
- 1 kg valkosipulia 550 litraa
- 1 kg perunaa: 287 litraa
- 1 kg parsakaalia 280 litraa
- 1 kg kaalia: 237 litraa
- 1 kg tomaatteja: 214 litraa
- hampurilainen: 2400 litraa
- kupillinen kahvia: 140 litraa
- kupillinen teetä:30 litraa
- T-paita: 2700 litraa
- Farkut: 10 000 litraa
Lähteet:
Suomen kuvalehti, Scientificamerican, The Guardian ja Huffingtonpost
KUMPI ON PAREMPI VAIHTOEHTO VESIJALANJÄLKEÄ AJATELLEN?
Vasemmalla on pienemmän vesijalanjäljen omaava raaka-aine ja oikealla suuremman luvun omaava.
tee - kahvi
tofu - linssit
pasta - riisi
kananliha - naudanliha
valkosipuli - oliivi
KUMPI ON PAREMPI VAIHTOEHTO VESIJALANJÄLKEÄ AJATELLEN?
Vasemmalla on pienemmän vesijalanjäljen omaava raaka-aine ja oikealla suuremman luvun omaava.
tee - kahvi
tofu - linssit
pasta - riisi
kananliha - naudanliha
valkosipuli - oliivi
Minusta tuntuu enemmän ja enemmän siltä , että mitä lähemmällä raaka-aineet on tuotettu, sitä ekologisempia ja eettisempiä ne ovat. Voin olla melko varma, että jos ostan kilon suomalaista perunaa, että sen taustalla ei ole tapahtunut riistoa eikä siitä joudu muut ihmiset kärsimään. Sitä vastoin jos ostan kilon avokadoja, minulla herää epäilyksiä. Niin kauan kuin näitä epäilyksiä herää, koitan pysyä mahdollisimman paikallisessa ruoassa ja syödä satokauden mukaan. Toki ostan joskus eksoottisia hedelmiä tai muita tuotteita, mutta koitan pitää ne eräänlaisena luksuksena. Kahvia juon joka päivä, mutta en montaa kuppia. Suklaata syön, mutta vain vähän kerralla ja harvoin. Eksoottisia hedelmiä ostan kerran kuussa. Ne ovat enemmänkin pieni arjen piriste eivät osa arkea. Paitsi juustot, niitä syön ihan liikaa. Mitä muutakaan voi odottaa kun asuu maassa jossa on yli 360 juustolajia. ;)
LÄHTEITÄ:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/kupillinen-kahvia-kuluttaa-140-litraa-vetta-millainen-vesijalanjalki-syntyy-sinun-aamiaisestasi/'
https://www.scientificamerican.com/article/how-big-is-your-water-footprint/
https://www.theguardian.com/news/datablog/2013/jan/10/how-much-water-food-production-waste
https://www.huffingtonpost.com/2014/10/13/food-water-footprint_n_5952862.html?guccounter=1
https://www.hs.fi/elama/art-2000005695037.html
https://yle.fi/uutiset/3-10035531
Suomen ensimmäinen zero waste -kirja on löytänyt luokseni tänne Ranskaan. Olen tosi iloinen tästä! Se, että tälläinen kirja on nyt olemassa on Otso Sillanaukeen ansioita. Hän on nuori kauppatieteiden opiskelija, joka heräsi omaan roskamääräänsä (ja kahdeksan eri roskakorin) muutama vuosi sitten. Otsolla on blogi Nollahukka ja Instassa hän jakaa hyviä vinkkejä ja lyhyitä postauksia, siitä mitä on nollahukkaelämä.
Kirja avaa hyvin nollahukkaelämää eli elämää mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä. Se sopii hyvin niin aloittelijalle kuin konkarillekin. Se mikä minua erityisesti ilahdutti kirjassa on se, että siinä oli paljon sellaista tietoa, mitä ei esim. Béa Johnssonin kirjassa (zero waste -raamattu) ole. Kirja tarjosi myös minulle muutamia uusia näkökulmia ja ihan faktatietoa (josta erityisesti pidän).
En viitsi kauheasti paljastaa kirjan sisältöä, mutta sanottakoon, että kirja alkaa eteisestä ja päättyy pihalle. Jokainen "huone" käsitellään perusteellisesti. Jokaisen luvun lopussa annetaan vinkkejä niin aloittelijoille kuin konkareille.
Kirja on tehty kierrätyspaperista ja se myös kompostoituu. Kirjan voi myös ostaa e-kirjana.
Ja nyt tämän postauksen parhaaseen osioon.....
Ja nyt tämän postauksen parhaaseen osioon.....
ARVONTA
Mulla on ilo arpoa kolme e-kirjaa. Yhden arvon täällä blogissa ja kaksi Instagramin (arvonta tulee sinne huomenna 23.5) puolella. Eli mahdollisuudet kasvaa kun osallistuu molemmissa. Kirjoita kommenttilaatikkoon joku hyvä zero waste -vinkki tai muut terveiset ja laita sähköpostiosoitteesi mukaan. Voit myös osallistua sähköpostitse arvontaan (trashlessblog@gmail.com). Arvonta-aika päättyy 31.5.2018 klo: 18:00, jonka jälkeen suoritan arvonnan. Ilmoitan voittajille henkilökohtaisesti sähköpostitse. :)
BULKKIOSTOKSILLA
14.5.2018
Ruoan ostaminen bulkkina on periaatteessa helppoa. Mikä parasta itse voi päättää, paljonko kutakin raaka-ainetta haluaa ostaa. Jostain syystä ruoan ostaminen irtona omiin pussukoihin oli minulle aluksi jännittävää. Oikeastaan minua vähän hävetti ja ujostutti. Olen koittanut miettiä, että miksi näin. Ehkäpä syy on siinä, kun itseään joutuu tahattomasti jotenkin korostamaan. Olen tälläinen, että ostan ruoan omiin pusseihin. Uin vastavirtaan.
En ole luonteeltani mitenkään sellainen, että haluaisin olla keskipisteenä tai erottautua. Mitä paremmin sulaudun massaaan ja mitä vähemmän voin pitää itsestäni ääntä, sitä tyytyväisempi olen. Tälläiselle tyypille erilaiset ostostavat ovat ristiriidassa seinäruusu-identiteetin kanssa. Joten ehkä siksi minua hävetti ja ujostutti. Toisaalta olen miettinyt, että tekee minulle hyvää vähän mennä mukavuusalueen ulkopuolelle. Siksi kannustan ostamaan ruokaa omiin pusseihin, vaikka se tuntuisi aluksi oudolta! Ja hei, hatunnosto kaikille jotka haluavat yrittää vähentää jätemäärää ja elää ekologisemmin. :)
MITEN OSTAA RUOKAA BULKKINA?
Osta tai ompele vähintään viisi kevyttä pussia. Mikäli pussukan painoa ei voi vähentää hinnasta, kannattaa hoitaa ostokset mahdollisimman kevyillä pussukoilla. Mikäli pussukan painon voi vähentää hinnasta, kannattaa pussiin kirjoittaa sen paino, jotta kassalle jää vähemmän hommaa. Näin ainakin täällä Ranskassa toimitaan. Ruokaa voi myös ostaa suoraan lasipurkkeihin, mikäli niiden painon voi vähentää. Mielestäni pussukat ovat kätevämpiä, sillä ne ovat kevyitä, eivätkä ne voi mennä rikki. Lihat, kalat ja juustot voi ostaa tiskiltä omiin muovirasioihin tai lasipurkkeihin.
Supermarketeissa punnituksen yhteydessä saa tarralapun. Se on ihan roska, eikä sitä voi kierrättää. Irtotuotteita myyvissä putiikeissa puolestaan tätäkään roskaa ei tule. Tai se riippuu kaupasta.
Kotona siirrän tuotteet pusseista lasipurkkeihin. Kangaspussukat laitan lasipurkkiin, joka on keittiössä hyvin esillä, että ne vaan eivät unohdu. Meillä on noin 15 kangaspussia. Viisi olen ostanut viime kesänä ja muut olen itse tehnyt. Yritykseni valmistaa myös näitä kangaspusseja ja kaikki sellaiset pussit, joissa on jokin virhe jää meidän käyttöön tai menee kaverille. :)
Kangaspusseja pitää myös muistaa pestä välillä. Perunoille ja muille multaisille kasviksille olisi ehkä hyvä olla oma pussi. Niille sopii myös vaikka verkkopussi.
Onko muilla tälläisiä samanlaisia tuntemuksia? Miten te ostatte tuotteita bulkkina?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)